Anteeksi !

Keskustapuolueen puheenjohtaja ja seuraavan hallituksen pääministeri Sipilä on liittynyt legendojen joukkoon. Hän pyysi anteeksi yrittäjiltä 90-luvun lamaa ja yrittäjien kohtelua laman aikana. Legendaariset ihmiset ovat ennenkin pyydelleet anteeksi erilaisia tekosia. Ulkomaiset legendat kuten Paavi, presidentti Obama, pääministeri Cameron ja kotimaiset legendat kuten Lipponen, Vanhanen ja Stubb ovat kunnostauneet erilaisilla anteeksipyynnöillään. Heitä yhdistää se pieni asia, että he pyytävät anteeksi muiden tekemisiä. Ainoastaan pääministeri Stubb pyyteli viime kesänä anteeksi oman hallituksensa päätöksiä supistaa ikäihmisten ja lasiperheiden etuuksia. Sipilä on siinä mielessä erilainen anteeksipyytäjä, että hän ei ole saavuittanut vielä muuta kuin puolueen puheenjohtajan tehtävät. On siis odotettavissa suuria, kunhan hänestä tulee seuraava pääministeri ja presidentti. Silloin hän varmasti pyytää anteeksi kansakuntamme suurimpia vääryyksiä. Odotettavissa on ainakin anteeksipyynnöt tutuista asioista kuten Kreikan veloista, Venäjän lentokoneiden ohilennoista, VR:n junavuorojen myöhästymisistä, keskioluen laimentamisesta, sote- ja kuntauudistuksien viivästymisestä, Falunin talvikisojen ja jääkiekon nuorten MM-kisojen menestymättömyydestä, Nalle Wahlroosin perintöverosta, Maikkarin uutusohjelman, Kingin katsojalukujen vähenemisestä ja tietenkin menneen talven kylmästä, sateisesta, lumisesta, pilvisestä ja tuulisesta säästä.

Anteeksipyyntö osoittaa, että kyse on suuresta ihmisestä. Hän ei ajattele pelkästään omia asioita vaan menee suoraan yhteiskunnan ja ihmisten pulssille. Suoraan tunne-elämän ytimeen. Onhan se paljon solidaarisempaa pyytää anteeksi muiden tekemisiä kuin omia. Ja helpompaa. Sellaiset kiltit ja kunnialliset ihmiset kuten edellä mainitut legendat eivät tee eivätkä ole tehneet mitään pahaa, josta joutuisi pyytämään anteeksi. Siksi he haluavat kantaa kortensa kekoon ja pyytää muiden puolesta anteeksi. Anteeksipyytäjä pääsee varmasti myös taivaaseen, sillä tällainen jalo teko ei jää huomaamatta yläkerran portinvartijalta. Ainakin niiden osalta, jotka uskovat tällaisiin asioihin. Suurin merkitys on kuitenkin kanssaeläjillä ja heidän saamalla esimerkillä. Anteeksipyytäjä on hyväntekijä ja malli yksinkertaisille kansalaisille. Hän tekee sitä, mitä jokaisen ihmisen kuuluisi tehdä. Me tavikset emme ole huomanneet pyytää anteeksi naapurien tai työkavereiden tekemisiä.

Ehdotankin, että anteeksipyytäjät julistettaisiin pyhimyksiksi. Heidän kuvansa voitaisiin laittaa ihmisten olohuoneiden seinälle pienen kynttilän kera. Anteeksipyytäjille voitaisiin maksaa pyhimyksenä valtion eläkettä, jolloin he voisivat keskittyä ajattelmiseen, filosofiaan ja hyviin tekoihin. Pyhimyksillä olisi oma palsta iltapäivälehdessä, jossa he voivat jakaa suurimmat havaintonsa, huolensa ja murheensa. Tätä voitaisiin sanoa kansakunnan omaksi tunnoksi tai kansakunnan omatunnoksi.