sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Helsingin yläkoulujen ruokailu

Helsingissä yläkoulujen oppilaat eivät syö kouluruokaa. Jopa 80 % koululaisista jättää kouluruoan väliin. Sehän on pahaa ja terveellistä. Siinä on salaattia tai kasviksia. Erityisen epäsuosittuja ovat kasvisruokapäivät. Selitystä on haettu pitkään ilman lopullista vastausta. Mistä tässä on kyse ? Seuraavassa toimituksemme ehdotuksia asian parantamiseksi.

1. Yläkoulujen oppilaille annetaan ruokaseteli ja kahden tunnin ruokatunti. Jokainen voi käydä syömässä missä haluaa. Keittiöhenkilökunta voi perustaa koulun ruokalaan oman ravintolan joka kilpailee kaikista ruokailijoista. Oppilaiden ruokasetelin arvo on kouluaterian hintainen eli euro ja kaksi senttiä (1,02 €). Jos oppilas aikoo syödä Mäkissä euron juuston, jää hänelle vielä kaksi sentti jälkiruokana. Jos taas hyväpalkkainen yrittäjäisä haluaa jälkikasvunsa syövän Chez Dominikissa, joutuu isä pulittamaan noin 55 € lisää.

2. Kouluruokailu lopetetaan kokonaan. Kouluruoka lähetetään köyhiin maihin Afrikkaan, Romaniaan ja Viroon. Siellä kouluruokaa osataan arvostaa ja jollei sitä syödä siellä, se myydään eteenpäin. Kouluruoka-annoksen myyntihinnalla saa oikein maittavan aterian Bucharestin gourmetravintoloissa.

3. Kouluruokaa pakastetaan ja lähetetään Marsiin. Sinnepäin ollaan piakkoin tekemässä menomatkoja. Oletettavasti perillä elelevät ihmiset kiittävät Helsingin kaupunkia ja pormestari Pajusta maukkaista aterioista. Oppilaat voivat seurata netistä kuinka heidän kouluateriansa menevät parempiin suihin ja viimeistään silloin he ymmärtävät mitä ovat menettäneet. Varmasti harmittaa, etteivät lähteneet Marsiin.

4. Koululaiset ovat nähneet amerikkalaisista elokuvista, kuinka läskejä ihmisiä jenkkilässä elää. Siitä on otettu opiksi ja siksi koululaiset ovat paastolla. Kilpailua käydään siitä kuinka pienellä ruokamäärällä pystyy tulemaan kouluun. Ruoka on vaarallista, koska siitä lihoo. Jo neljäkymmenkiloinen ja 180 senttinen oppilas sanoo itseään liikalihavaksi. Ainoa hyväksyttää ruoka on hampurilainen ja kokis. Sitä saa mättää haluamansa määrän, jos on netissä. Leffoja katsoessa saa syödä myös sipsejä, popcorneja ja karkkeja. Muu ruoka lihottaa.

5. Kuntatalouden ongelmia yritetään hoitaa uusin keinoin. Yläkoululaisille kerrotaan raasteiden ja kasvisten hiilijalanjäljestä ja huonoista terveysvaikutuksista. Oppilaita kehoitetaan välttämään kouluruokailua, jotta pelastetaan kuntatalous. Sillähän rahoitetaan koulunkäyntiä ja opettajien palkkoja. Päättäjät tietävät, että tämä vähentää radikaalisti kouluruokailua, koska oppilaat haluavat olla solidaarisia opettajille. OAJ on alkanut jakamaan hymypoika ja-tyttöpatsaita kouluruokaa karsastaville oppilaille. Vuodessa saadaan merkittävät säästöt. Syömättä jääneet ateriat on myyty koulun henkilökunnalle ja ohikulkijoille. Jos 10.000 ateriaa säästyy päivässä, se tekee pari miljoonaa vuodessa. Sehän onkin puoli promillea Hesan budjetista. Sillä maksetaan kolmenkymmenen opettajan palkat vuodessa. Jes !



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti