Näin jälkikäteen myrskykommentti, joka tuli hieman jälkijättöisesti mieleen. Olin elokuussa itäsuomessa. Ajelin autolla ohi vanhempieni vanhan kesämökkipaikan. Se oli Rautjärven kunnan Nurmijärvellä. Puita oli kaatunut, metsää oli kaatunut tien molemmin puolin. Myrsky oli tehnyt tehtävänsä.
Lapsuus muistui mieleen. Karmea kokemus.Viisikymmentä vuotta sitten oltiin mökillä. Tuli hirmuinen myrsky. Puut kaatuivat. Tie muuttuin mutavelliksi. Rakeet piinasivat. Paettiin mökiltä autoon ja yritettiin ajaa kotiin Imatralle. Tie meni liian pehmeäksi. Pääsimme toista kautta, osin metsää pitkin ajamaan pois. Puut kallistelivat ja uhkasivat kaatua. Myrsky mylvi. Salamat katkoivat puita. Salamat olivat räjähdyksiä. Näky oli kamala. Kokonaisia metsiä oli kaatunut. Selvittiin ehjin nahoin kotiin. Pienen pojan mieli oli kokenut uskomattoman näytelmän.
Rauha maassa. Iloisia uutisia. Maire oli viisikymmentävuotta sitten asialla ja nyt uusi myrsky. Johtopäätös: Rautjärvi saa olla rauhassa seuraavat viisikymmentä vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti