Kesän viimeinen lomaviikko vei äkkilähdöllä Alanyaan, Turkkiin. Kuumaa oli luvassa ja kunnon auringonpaistetta. Nazarin matkatoimisto tarjosi Lucky 3 stars-matkaa kolmella sadalla eurolla. Matkatoimisto lupaa kolmen tähden hotellin ja all inclusive palvelut. Hotellin saa tietää vasta perillä lentokentällä. Heittäydyimme mukaan loman finaaliin. Jännityksellä odotimme, mitä tuleman piti.
Oriental Palace kuulosti komealta. Bussi kiipesi mäenrinnettä hotellin pihalle, jossa seisoi valtava palatsimainen rakennus pylväineen. Myhäilimme tyytyväisenä. Lisää myhäilyä, kun tulimme huoneeseen, siis huoneistoon. Tilava kaksio parvekkeella ilmastoinnin kera. Saimme kouraan all inclusive ohjelman. Ruokaa ja juomia oli koko päivän. Myös rannalla. Ilmainen bussi kuljetti beachille. Kiva allasalue ja toinen lastenliukumäkineen hotellitalojen välissä. Yöllä kävimme vielä yökeitolla isossa ravintolassa. Hieman näytti ankealta, mutta olimme nälkäisiä. Olimme aika otettuja hienolta näyttävästä paikasta. Aurinko paistoi riittävästi. Keskipäivällä saattoi olla hieman varjostavia pilviä, mutta lämpötila huiteli vajaassa neljässäkymmenessä. Yölläkin lämmintä oli vajaa kolmekymmentä. Juomatankkaus on tärkeää, samoin suolojen ja makean syönti. Näännyttävää, mutta kuumaa ja aurinkoista. Saimme sitä mitä tilasimme. Joka aamu tuntui haastavalta ajatukselta, miten tämä päivän jaksaa. Mutta iltapäivällä neste yms. tasapaino alkoi toimia ja lämpö alkoi tuntua normaalilta. Pelkkä oleminen oli riittävä ohjelma koko päivälle.
Saimme myös mitä emme tilanneet. Hotellia vaivasivat päivittäiset sähkökatkot. Kuudenteen kerrokseen ei päässyt hissillä, koskase oli pois käytöstä. Käytimme kuitenkin pienellä riskillä siivoojien hissiä. Yhtenä iltana vettäkään ei tullut, joten vessan käyttö ei onnistunut. Ruokaa oli yllin kyllin. Se ei ollut mitenkään kiinnostavasti esillä, mutta paljon oli tarjolla. Välillä lautaset, lusikat tai haarukat loppuivat kesken. Piti odotella sähkökatkon loppumista ja pesijöiden ahertamista. Henkilökunta ei sanonut juurikaan päivää tai näkemiin. He hoitelivat askareitaan aika ilmeettöminä.
Suurin osa hotellin asiakkaista oli venäläisiä. Henkilökunta osasi vain muutaman sanan venäjää. Englantia ei juuri kukaan. Venäläisillä oli kiinnostava ruokakulttuuri. He hamstarsivat kaikkea pöytäänsä tai kasseihinsa ja jättivät suurimman osan syömättä. Leipää leikattiin puolitoista leipää, josta syötiin jokunen pala ja loput jäivät pöydälle tai sujahtivat kassiin. Mitään jonoja ei muodostettu vaan kaikki sukkuloivat sikin sokin. Paras ruoka loppui yleensä kesken, kun sitä hamstrattiin tolkuttomasti. Tarjoilijat olivat aika apaattisia. Ketään ei kiinnostanut muiden tarpeet, omat kun olivat tärkeimmät. Kun asiakkaita oli vähintään viitisen sataa kannatti olla sähläämässä ruokailun alettua. Ruokailun lopulla tilaa oli paljon ja tarjottavaa vähän. Samanlainen "villin lännen" meininki jatkui päivästä toiseen. Oltiin ikäänkuin suuressa työpaikkaruokalassa, jossa nälkiintyneet ihmiset kahmivat kaikkki herkkupalat itsellen. Isosta täytekakusta kahmittiin lautasen kokoisia paloja, kunnes lopulta kokki tuli jakamaa loppua kakkua. Kälysen näköisiä omenoita tai appelsiinejä otettiin kymmenen kappaletta ilmeisesti matkatuliaisiksi. Meitä oli vajaa kymmenen suomalaista ihmettelemässä naapurimaan sivistystasoa. Päällisinpuolin he näyttivät aivan tavallisilta ihmisiltä, mutta ilmeisesti Venäjällä on kova nälänhätä.
Loppuviikosta kaikilla suomalaisilla oli jonkinasteinen vatsatauti. En tiedä johtuiko kuumuudesta, hygienian puuttesta, allasvedestä vai mistä, mutta vatsaa kouristeli ja oli tuhti ripuli. Annoimme palautetta Nazarin oppaalle molemmista asioista. Edes biofilukset eivät auttaneet.
Mutta mitäs pienistä. Matka oli halpa. Saimme ruokaa ja juomaa tarpeemme mukaan. Beachilla ja allasalueella oli iltapäivisin nakkeja, ranskalaisia, jauhelihapihvejä ja salaattia. Sitä voi huuhdella oluella tai virvoitusjuomilla. Aallot tyrskysivät rantahietikkoon. Ilmainen bussi kuljetti rannalle ja takaisin hotellille. Eurolla sai kuljetuksen Alanyan keskustaan, jossa riitti kuhinaa. Allasalueella oli koko päivän oli erilaista aktiviteettiä kuten vesipalloa, vesijumppaa, tanssikursseja, dartsia, tietokilpailuja, keilausta, ohjaajien esityksiä venäjän kielellä. Erillisessä rakennuksessa oli kylpylä ja hamamam eli turkkilainen sauna. Iltaisin oli esiintymislavalla ohjelmaa lapsille ja aikuisille.
Yhteenvetona voi sanoa, että saimme makailla riittävästi kuumassa auringossa. Se oli selviytymistä. Mitkään työasiat eivät tulleet mieleen, sillä kiinnostavaa oli vain jaksanko seuraavan askeleen, jaksanko vaihtaa asentoa, jaksanko kävellä mereen tai altaalle, jaksanko syödä mitään. Selviytymisloma on todellista lomaa. Nyt kotisuomessa kaikki on aivan helppoa ja loogista. Elokuu on kova koitos meikäläiselle kylmäkallelle. Kaiken kaikkiaan rahaa meni kahdelta hengeltä lentokenttäpysäköintien ja tuliaista kanssa yhtenaä 450 euroa eli koko matka 900 euroa.
Ps. Naapurimaan turistien hotelleihin tämä pari tuskin enää erehtyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti