Kaverini lähti etsimään onnea. Ensin hän ajatteli, että onni löytyy isolla rahalla. Vuosien työn jälkeen rahaa oli paljon. Lähes kaikkea pystyi ostamaan ja sen hän myös teki. Onnea se ei kuitenkaan tuonut.
Kaverini lähti etsimään onnea. Hän päätti kiertää koko maapallon. Maita tuli ja meni. Erilaisia kulttuureja ja elämäntapoja vyöryi ohi. Uusia kokemuksia löytyi kasapäin. Mikään ei kuitenkaan tuonut onnea.
Kaverini lähti etsimään onnea. Hän päätti löytää maailman kauneimman naisen. Kovan etsinnän seurauksena löytyi useita kauneita naisia. Joihinkin hän jopa rakastui, meni naimisiin ja sai pienen perheen. Kaunotar ei kuitenkaan rakastanut häntä vaan halusi erota. Se ei tuonut onnea vaan pahan mielen.
Kaverini lähti etsimään onnea. Hän päätti luopua kaikesta materiaalisesta hyvästä. Hän jakoi omaisuutensa köyhille ja alkoi elää vaatimattomasti. Koyhät olivat hetken iloisia , mutta köyhien määrä ei siitä paljonkaan vähentynyt. Lopulta edessä oli oma sosiaaliavustusten tie. Hän ei tullut siitäkään onnelliseksi.
Kaverini meni tavallisen ihmisen luokse ja kysyi neuvoa. Millä tavoin elämää tulisi elää, että olisin onnellinen ? Tavis katseli kaveriani hetken ja sanoi sitten :
" Olen ollut iloinen siitä, mitä minulla on. Työ, koti, rakkaita läheisiä ja ystäviä. Se on onnea". Kaverini meni kotiinsa. Hän päätti olla tyytyväinen omaan elämäänsa ja huomasi olevansa onnellinen. Sen pituinen se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti