Valelääkäri

Valelääkäri sai puolitoita vuotta vankeutta ! Mietin mielessäni miksiköhän.

Hän oli hoitanut sairaita. Jos hoitelen oman työni ohella kavereitteni sairauksia, en saa vankeutta. Vankeus eli yhteiskunnasta eritäminen pitäisi olla rangaistuksena, jotta ihminen ei enää vahingoita ihmisiä eikä yhteiskuntaa. Jos kaveri on ollut kiinnostunut lääketieteestä, miksei anneta rangaistuksena yhdyskuntapalvelua jossakin terveydenhoitoalan laitoksessa. Tiettävästi hän halusi auttaa ihmisiä, eikä vahingoittaa heitä.

Jos hän sai vankeutta, koska aiheutti riskitilanteita valelääkärinä. Jos olisi tullut virhe, niin ihmiset olisivat kärsineet. Toisin sanoen, kun ajan autolla, minut pitäisi laittaa linnaan, koska voin tehdä virheen ja aiheuttaa muille vahinkoa.

Jos lääkärin ammatti on niin paljon yläpuolella muita ammatteja, että rangaistus tuli siitä. Halosen imitoija saisi varmaan kymmenen vuotta vankeutta, koska vaarantaisi maamme turvallisuuden. Pääministerin klooni saisi viisi vuotta tai sitten ehkä parhaassa tapauksessa vuosien jatkopestin.

Varmaankin vankeus napsahti pyhien arvojen loukkaamisesta. Ihmiset uskovat lääkäreihin. Ovathan he Jumalan jälkeen seuraavia luomisvoimassaan. Jos maallikko voi toimia lääkärinä, tarvitaan kunnon rangaistus pyhänhäväistyksestä. Kaveri uhrattiin esimerkkinä. Kunnon noitavainot ovat tulleet takaisin. Näen jo Iltiksen lööpit "Valelääkäri poltettiin Senaatintorilla - tuhatlukuinen kansa hurrasi"

Odotan vastaiskua opiskelijoiden suunnasta. Sieltä pitäisi löytyä uusi kummajainen. Kilpailu: Kuka pystyy hoitamaan ammattitehtäviä ilman kandin papereita ? Proffana, merikapteenina, arkkitehtina, pankinjohtajana, kaavoittajana, asianajajana. Hei, kliffa idea, kaikki mukaan !

Greenrose Faire

Olin eilen tyttäreni synttäreiden innoittamana Elsurockissa Klubilla. Eläinsuojelun merkeissä soitteli myös Greenrose Faire. Tyyli on kuulemma keskiaikapoppia. Vaikutti irkkumusalta.
Varmanoloinen ja valmis esiintyminen teki vaikutuksen, myös kokoonpano oli mukavan tasapainoinen. Basso, rummut, mandoliini, koskettimet ja viulu, niin ja laulu. Musiikki oli leppoisaa, muttei mitenkään tylsää. Hieman ehkä terävyyttä ja tasapainoa biisien sisään. Tykkäsin erityisesti Merituulia Pöystin puhtaasta, herkästä äänestä.

Levykin piti ostaa muistoksi kuudella eurolla, mutta ehtivät häipyä. Mistä näitä soittajia oikein kasvaa? Hekin olivat Mansesta. Jee !

Ps. ...ja Essentia oli energiaa täynnä. Joonas revitteli ja antoi kaikkensa. Heillä on potentiaalia. Vielä se nakki napsahtaa. Soittivat kuitenkin niin kovaa, etten erottanut biisien melodioita. Olen kai tulossa kuuroksi. Tai mikä on kuurouden vastakohta ? Herkkäkorvainen ?

Talven ensimmäinen momentti

Pyyhin aamulla jäätä auton tuulilasista. Talvi antoi merkin. Huomasin. Otan sen huomioon, hiljaa. Koetetaan elellä taas sopuisasti yhdessä. Talvi ja minä.

Castaneda opetti.

Pelissä

Ilves - Lukko 2 -4.
Ostakaa uusi moke ja yksi puolustava pakki, joka putsaa maalinedustan. Poikaset ei pärjää muuten.

Ps. Maanantaina tulee isoja herroja Hakamettään. Niiltä tulee kyytiä. Nuoret pojat saa näyttää kyntensä.

Elämän kulmakivet

Elämässä on erilaisia ikään liittyviä kulmakiviä. Ne ovat merkkipaaluja, jolloin joutuu/saa/pitää tarkastella omaa elämää. Jostain kumman syystä nämä kulvakivitarkastelut ovat aina pääsääntöisesti taaksepäin. Kolmikymppisen takana on elämä rilluvuosineen ??? Nelikymppisenä ollaan jo kypsiä ikääntyneitä keski-ikäisiä. Viiskymppisenä kaikki on vähintään ohi, kun kello napsahtaa lahjaksi. Kuuttakymppiä en kommentoi, koska olen sen vielä onnistunut välttämään. Valitellaan omaa vanhuutta. Ollaan olevinaan kyvyttömiä elämään elämää "Tässäkö tämä nyt oli". Ikä on menetty, toivoa ei ole. Kuitenkin parempaa on aina ollut luvassa. Vaikka vaikeuksiakin on aina tullut lisää, myös kyky selviytyä on parempi. Varmuus luo vapautta.

Kahdeksantoistavuotias on jonkinlainen poikkeus. Silloin voi nauttia uusista etuisuuksista. Pääsee sinne ja tänne. On aikuinen. Pikku hiljaa elämä tuntuu avioimelta. Sidonnaisuuksia on vähän ja mahdollisuuksia valtavasti. Kaikki on uutta. Pelottaa ja jännittää, mutta kaikkea tekisi mieli kokeilla. Uudet kokemukset ovat ainutlaatuisia, ne piirtyvät muistiin loppuiäksi.

Vanhempana muistelemme kultaista nuoruutta, jota ei koskaan takaisin saa. Se oli elämän parasta aikaa. Aika kultaa muistot ja ikävät asiat unohtuvat.

Tänään nuorin lapseni tulee aikuiseksi. Onnea hänelle, joka karistaa lapsuuden jaloistaan ja täyttää , paukauttaa kahdeksantoista vuottaa. Siitä se lähtee. Vanhempana tätä kaipailee kaiholla, muttei sitä nyt tajua. Onnea sylin täydeltä !

Pelailua

Ilves-Pelicans 3 -2 . Ilves on rämpinyt kaksi ensimmäistä peliä SM-liigassa. Nyt luisteli toisenlainen Ilves. Porukka liikkui, luistin kulki. Hyökkäykset lähtivät heti liikkeelle. Välillä peliä pyöritettiin kuin ennen vanhaan vastustajan tyytyessä passailemaan. Iloista peliä nuorilta pelaajilta. Lopputulos 3-2 ?

Ihmettelen miten peli voi päättyä näin kun toinen joukkue pitää kiekkoa, hyökkää, hallitsee kolme neljäsosaa pelistä. Väistämättä tulee mieleen sama suomalaisen joukkuepelin kummajainen. Olemme yksilöurheilijoita perusluonteeltamme. Keihäänheitto ja mäkihyppy. Olemme kuitenkin oppineet joukkuelajeja. Niillä on yhä suurempi suosio. Pelataan joukkueelle, tehdään taktisia kuvioita valmentajan johdolla. Pelataan eri systeemeillä. Ollaan tiimi. Mutta ydin on kateissa. Joukkueen tehtävä ?

Kaikki se suuri yhteistyö jota tehdään joukkueena tähtää MAALIIN. Pelin ydin on maalin tekeminen. Eilen Ilves syötteli upeasti. Kun hyökkääjä ei nähnyt tai uskaltanut yrittää maalintekoa, hän syötti takana tulevalle. Hän ei kokeillut vaan syötti kolmannelle takamiehelle. Siirretään kiekkoa ja vastuuta. Siinä vaiheessa veskari on jo lukkona edessä. Pitäisi yksinkertaistaa peliä, oli sitten kyse jääkiekosta tai jalkapallosta. Pitää aina yrittää, kun tulee tilaisuus. Vastustaja on kiusallinen, kun aina tykki puhuu. Pelailun tarkoitus on saada maalipaikka ja silloin se peli vasta alkaa. Kaikki pelailu tähtää siihen momenttumiin: Nyt tuli tilaisuus, teen maalin.

Siinä meillä on paljon opittavaa. Opittava ydinasia. Se on menttaali- ja asenneasia. Pelit voitetaan tekemällä maaleja (mieluummin ainakin yksi enemmän kuin vastustaja).

Sainpahan sanottua. Kylläpä helpotti.

MaksuTV

Tänä viikonloppuna näkyvät maksuTV: n kanavat. Ilmaiseksi. Melkein kaikki.
Aion töllöttää. Aion töllöttää oikein kunnolla. Niinsanotusti koko rahalla.
Sitten tulee taas maanantai ja se vanha about kymmen kanavan arki.
En millään jaksaisi töllöttää sataa viittäkymmentä kanavaa.

Nelonen sport pro on aivan loistava jääkiekkokanava verrattuna UrhoTV:n peleihin.
Sata nolla Nelosen hyväksi. UrhoTV:n taso on kuin jostain mustavalkokaudelta.
Kun he näyttävät kaikki pelit, kameroita on vain kaksi ja ottelua seurataan ylhäältä. Nelosella on kameroita ylhäällä ja ja alhaalla, kentän tasolla. Kuva on kirkas ja tunnelma katossa.
Maksa sitten tästä.

Kotoisen lämmintä

Tänään minulla oli hiki töissä. En tehnyt mitään ihmeempää. Istuin vain työpöydän äärellä ja tein jotain rutiinia koneella. Aurinko paistoi sisään ja hikoilin. Tuli mukava olo. Katsoin heinäkuun blogista, milloin oli lämmintä. Se oli heinäkuun viides. Hieman alle kolmekymppiä. Muistan sen valituksen. Täällä on liian kuuma työskennellä. Mennään kotiin. Ei menty, kestettiin kärsimys.

Syyskuun alussa oli remontin takia ilmastointi yötäpäivää. Silloin sanottiin, että on liian kylmä. Toki lämpömittarikaksoset näyttivät pöydälläni 16 ja 19 astetta. Olihan se kylmää.

Nyt häippäsen kotiin ja tarkistan ovatko etuoven edessä olevan pallokukan nuput avautuneet lisää. Monilla naapureista se näyttää aivan repeävän keltaiseen loistoon. Minulla antaa vielä odottaa. 50% nupuista on auki. Uskon vielä siihen. Maksoin siitä peräti 6,50 €. Onhan tänään kotoisen lämmintä.

Kaali-sipuli-pekonipiirakka

En ole ennen tehnyt suolaista piirakkaa. Tämä on ensimmäinen ja onnistui eka yrityksellä.
Maistuu taivaalliselta, vaikka itse sanonkin.

Ainekset
- murotaikina (valmis)
- 300g sipuleita
- 100 g kaalia
- 1 pkt pekoniviipaleita
- 1 tlk creme fraisea
- 2 kanamunaa
- suolaa, pippuria

Viipaloidaan sipulit, kaali ja pekoni. Paistetaan sipuleita käännellen niin pitkään kun hermo kestää (puoli tuntia). Lisätään kaali. Paistellaan vartti lisää. Lisätään pekoni. Paistetaan koko seosta vartti lisää. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Kanamunat sekoitetaan creme fraiseen ja lisätään hieman suolaa ja ja pippuria. Levitetään taikina vuokaan, sitten tasaisesti sipuli-kaali-pekoni seos ja lopuksi muna-creme fraise seos päälle.
Paistumaan uuniin alaosastolle 200 asteeseen, reilu puoli tuntia. Sipulin kypsyttämisestä saa makoisan palkinnon. Pekonin tilalla voi olla sieniä, paprikaa tai vaikka savukalaa. Vie kielen, mielen ja sielun.

Chicago

Tämä TTT:n musikaali on erinomainen. Nyt ei tarvitse matkustaa Lontooseen katsomaan tasokasta musiikkinäytelmää. Se on täällä Tampereella.

Koska uskon media kehuvan tätä esitystä riittävästi, en aio tehdä sitä tässä enempää. Sanon vaan, että kaikki toimii. Esitys tempaa mukaansa. Nautin oikeasti 2,5 tuntisesta koko ajan. Epäilen, että olen tulossa vanhaksi. Menkää ja katsokaa !

Suomalaista jalkapalloa

Älkää pelätkö, en lähde runttaamaan Suomen jalkapallomaajoukkueen viimeaikaisia suorituksia. Sitä lehdet ovat pullollaan ja siinä kaikki ovat asiantuntijoita.

Olen seurannut nyt muutaman vuoden/kesän suomalaista jalkapalloa. Veikkausliigan, Ykkösen ja Kakkosen otteluja. Kentänlaidalta on kertynyt aika paljon havaintoja. Voin heti tunnustaa, etten vieläkään ymmärrä näitä 2-4-4 tai 1-4-5 systeemejä. Kuitenkin muutama asia on jäänyt takaraivoon ja olen huomaavinani siinä samankaltaisuutta. Ikäänkuin suomalaisen jalkapallon ominaispiirteitä.

Pakittaminen
Hyvin usein hyökkäävä joukkue pakittaa, hyvässäkin hyökkäystilanteessa. Pallo palautellaan keskikentälle, siitä puolustukseen ja edelleen jopa maalivahdille. Koko hyökkäys on kuivunut kokoon ja homma on aloitettava uudelleen. Tällä voidaan saada puolustava joukkue nostamaan karvausta ja sitä kautta aukkoja ja tilaa hyökätä. Hyvä puoli on, että palloa ei menetetä, mutta luulisi rassaavan pelaajia, kun kaikki kuivuu kokoon. Tämä näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Peli perustuu riskien minimointiin. Pallon hallinta on itsetarkoitus. Itse tykkään hyökkäävästä pelityylistä. Sitä on mukava katsella ja se antaa kuvan yritteliäästä joukkueesta. Peräpäässä voi soida, mutta aina tapahtuu. Mielestäni se on fudiksen tarkoitus; yrittää tehdä kaikista paikoista maali.

Syötöt
Hyvässäkin pelissä syötöt tulevat suoraan toiselle pelaajalle. Ikäänkuin nappisyöttö on aina tavoitteena. Pelaaja ottaa sitten syötön ja lähtee hyökkäämään edelleen. Kun katselin MM-kisoja tai vaikka Hollannin otteita Suomea vastaa, syöttö tulee tyhjään paikkaa. Syöttö annetaan paikkaan, johon pelaaja tulee hetken kuluttua. Tämä nopeuttaa peliä ja panee puolustuksen sekaisin. Hyökkäävä joukkue tai yksittäinen pelaaja ei hae vapaata omaa pelaajaa vaan hakee tyhjiä paikkoja, jonne oma pelaaja ehtii ensin. Tällaisen tempun tekijöitä näkee aika harvoin, mutta ainakin Tammelassa yleisö antaa tästä abloodit. Se on hieno oivallus. Mielestäni sen pitäisi olla hyökkäyksen perusidea ja sitä pitäisi harjoitella koko ajan. Sitä kautta tulee voittoja.

Toinen huomio syötöissä on se, että ne annetaan vasta kun on pakko. Eli kun vastustaja uhkaa. Silloin syöttö on epätarkka ja tulee fifty-fifty tilanne. Nopea syöttö on varmasti vaikea, mutta vastustaja ei ehdi täyttämään vapaita paikkoja tai vartioimaan vapaita pelaajia. Syötön nopea ajoitus on avainasioita nopealle hyökkäykselle.

Pelin kääntäminen
Kun oma joukkue saa pallon, pelaaja katselee ympärilleen. Missä meidän pelaajat ovat? Muut pelaajat alkavat kulkea kohti vastustajan maalia. Varovaisesti, samalla tarkkaillen, tuleeko hänelle syöttö tai mitä pallollinen pelaaja aikoo. Esimerkiksi Hollanti hyökkäsi ajoittain aallon tavoin. Kun pallo saatiin omalle joukkueelle, peli käännettiin koko joukkueen voimin kohti vastustajan maalia. Koko joukkue lähtee hyökkäämään yhtä aikaa. Vastustajan kuviot menevät sekaisin ja puolustus on heti paniikissa. Tätäkin pitäisi harjoitella. Tämä on taktiikkaa. Sen huono puoli on kunto. Heikkokuntoinen joukkue ei voi hyökätä kovin montaa kertaa näin. Meillä pallon kanssa pelaava voi juosta, samoin muutama lähikaveri. Muut kävelevät ja tarkkailevat tilannetta. Jos tämä on kunnosta kiinni, ei muuta kun treenaamaan ja juoksemaan.

Maalinteko
Tämä ilmiö on sama jääkiekossakin. Jos olisin valmentaja, yrittäisin harjoittaa pelaajia menttaalisesti maalintekofiilikseen. Varsinainen peli alkaa maalintekotilanteesta. Jollakin tavoin maalintekoa ei mielletä pelin ratkaisuksi. Erityisesti jalkapallossa, jossa maalipaikkoja tulee aniharvoin, pelaajat näyttävät puutuvan tai jännittävän näitä ratkaisupaikkoja. Ajattelen niin, että peli alkaa tästä. Maalintekopaikka on se momentti, jolloin pelaaja panee kaikkensa peliin, nauttii , herkuttelee, iloitsee. Sitä hetkeä varten on tehty harjoituksia, taktiikkaa, pelejä, syöttöjä. On jauhettu tunteja, minuutteja, päiviä, viikkoja. Kaikki on tehty hetkeä varten, että pääsen kokemaan sen räjähdyksen, onnen, saan näyttää oman taitoni, suuruuteni. Se on ottelun kliimaksi, pelaajan unelma. Toiset ovat tehneet työtä, että pääsen tähän unelmatilanteeseen ja nyt minä nautin, annan palaa, teen kaikkeni. Se on asenteesta kiinni. Maalintekoa harjoitellaan teknisesti. Sitä pitäisi harjoitella myös menttaalisesti.

Tappajamehiläinen

Pieni uutinen kertoo Etelä-Suomeen muuttaneesta uudesta mehiläislajista, tappajamehiläisestä. Se on tosin muuttunut vaisuhkoksi "tappajamehiläiseksi". Liekö seurausta kovasta pakkasesta vai mistä ? Syy muuttoon on ilmastonmuutos. Luojan kiitos ilmastonmuutoksen, sen piikkiin voidaan laittaa melkein kaikki pulmat.

Aiemmin meillä ei ole ollut juurikaan tappaja- etuliiteisiä eläimiä. Toki hevoset, lehmät ja kanat ovat vaarallisia ja ihmisiä on kuollut niiden seurassa, mutta niiden nimeen ei olla liitetty tappajaliitettä. Ainoastaan elokuvateattereiden ja nykyisin TV:n kestosuosikki Tappajahai ja sen sukulaiset I, II, III jne ovat viihtyneet meillä.

Koska ilmastonmuutos ei jää tähän, on selvää, että tappajaelukoita alkaa ilmetä yhä enemmän.
Venäjältä tulee tappajasusi, tappajahirvi ja tappajahirvikärpänen, tappajasampi (mahassaan tappajamätiä). Ruotsi hygienisoitiin jo puoli vuosisataa sitten, mutta sieltäkin tulee tappajarusakko (ruotsinlaivalla salamatkustajana) ja kuolleen näköinen tappajalihapulla. Erittäin vaarallinen laji. Norjasta tappajalohi. Tanskasta tappajasika, jota syötyään ihminen tukehtuu suolitulehdukseen (kehitetty Atrian tuella). Sitten tietysti lampaat (uudestaseelannista), sillit, tonnikalat, simpukat, saksanhirvet, pähkinät, banaanit ja mitä niitä nyt onkaan. Ilmastonmuutoksen takia. Ne ovat kuitenkin vaarallisia.

Hyvä puoli tässä on se, että kaikki muuttuvat vaisuiksi "tappajaeläimiksi" Suomessa. Kas kun meillä on pakkasta. Ja jos ei ole, on parasta itse muuttaa etelään pakoon.

Toinen vasemmalta

Ahaa teatterin uutuus on nuorten näytelmä Toinen vasemmalta. Näytelmä kuisaamisesta ja yksinäisyydestä. Kokonaisfiilis jäi hieman hajanaiseksi. Odotin syitä ja seurauksia, analyysiä, ohjetta, neuvoa, kantaa ottamista. Näytelmä on tarina neljästä koulukaverista, heidän vanhemmistaan ja opettajasta. Kyse on nimenomaan tarinasta, ilman kannanottoja. Näin näillä nuorilla menee.

Neljällä näyttelijällä paahdetaan vajaa parikymmnetä roolia sujuvasti läpi. Erityisesti tykkäsin poikien (miesten) rooleista. Petri Jäärni ja Samu Stenberg pystyvät muuntautumaan hetkessä erinomaisesti roolista toiseen. Luokan "emmää tiedä"-tyyppi on pian armeijan kapiainen tai koulun reksi. Toinen kaveri, neropatti muuttuu opettajan puolisoksi niin totaalisesti, että mietin, onko tässä kuitenkin viisi näyttelijää. Hauska yksityiskohta on myös laulavat ja röökiä vetävät keittäjät. Hyvää on myös erikoinen tapa käsitellä luokkaa pienoismallin kautta. Hieno idea. Myös muutamat muut pienet tekniset yksityiskohdat olivat kivoja keksintöjä.

Tämä näytelmä voi toimia luokan keskustelun pohjana, koska se ei osoittele ketään. Kiusaamista kokeneelle nuorelle näytelmä saattaa jäädä pintapuoliseksi.

Kaipasin kyllä kovempaa otetta, syyllisiä, draamaa, kysymyksiä. Joka tapauksessa tykkään Ahaan tavasta tehdä uudenlaisia juttuja. Heidän räväkkyydestään ja ennakkoluulottomuudestaan. Siinä he jatkavat pitkiä perinteitä kunniakkaasti.

Sipulit

Eilisessä Hesarissa oli sivun juttu sipuleista oikein makuarvioiden kanssa. Se oli kiva. Jäi oikein kaivelemaan, etten repäissyt talteen. Erityisesti mieleeni jäi arvio yksikyntisen ja tavallisen valkosipulin mauista. Täytyy kokeilla heti tänään. Olen nimittäin käyttänyt jo pari vuotta yksikyntisiä, ajattelematta makua. Tai ajattelemalla, että kaikki ne ovat samanmakuisia. Yksikyntisiä on niin helppo kuoria. Hesarin mukaan ne eivät ole lainkaan samanmakuisia. Kokeillaan. Juttu oli hieno.

Yritän oppia sipuleistakin jotain uutta maistamalla. Tiedän, että perunat ja tomaatit ovat erimakuisia. Tunnen itseni myös torveloksi, kun en ole tätä ennen ajatellut.

Jääkiekkoa

Harjoitusottelu Ilves - Kalpa 2 - 1.
Olin seuraamassa kauden ensimmäistä peliä. Aion ennustaa yhden ottelun perusteella mitä tulee tapahtumaan näille joukkueille kauden aikana. Keväällä nähdään onnistuiko ennustaminen vai menikö pöpelikköön. Toivottavasti olen väärässä.

Ilves
Pelasi tuttua viime kauden peliä. Suuria muutoksia ei näyttänyt olevan. Hyökkäyksissä kiekkoa (vastuuta) siirrellään ensi omassa lavassa sitten kaverille. Suoraviivaisuus puuttuu edelleen. Odotan vauhtia ja vaarallisia tilanteita nuorilta herroilta Rask ja Rajala. Heidän intonsa pitäisi sytyttää joukkue. Vanhat veteraanit Niinimäki, Anttila, Marjamäki ja Määttänen punnertavat rutiinilla ilman suurempaa tulosta. Voivat väläytellä ajoittain, mutta oman taitotason pitäminen ei näytä onnistuvan. Ruotsista tullut Mikael Keränen on yritteliäs kaveri ja voi saada ketjukaverit hereille. Napautti ilmakiekon onnella maaliin. Hyvällä pelaajalla on myös tsägää. Puolustus on edelleen Ilveksen heikkous. Johtohahmoja ei ole. Voimaa ja rauhallisuutta kaivataan. Seikolan pelit olivat enempi maalitehtailua, kuin varmaa puolustusta. Ruotsinapu Bäckström ei täytä näistä kumpaakaan. Maalivahdit eivät pelasta Ilvestä niinkuin takavuosina. Hurme ei pysty pitämään kovaa tasoa pelistä toiseen ja Aittokallio on vielä liian kokematon heikon puolustuksen lukoksi. Valmennus on arvoitus. Kestääkö Pajuoja paineita, kun ei tule voittoja ? Sijoitus neljän viimeisen joukossa 11-14.

Kalpa
Entinen vauhtijoukkue on menettänyt liikaa. Kapasen ja Hartikaisen myötä joukkue on varjo entisestä. Kalpa saattaa saada luistimensa liikkumaan entiseen, jääpallomaiseen tapaan, mutta hyökkäyspelistä puuttuu juonikkuutta. Kiiskisen läpimurtoa on odotettu jo pari vuotta, mutta hänestä ei tule Kapasen veroista johtajaa. Miettinen ja Laakkonen ajautuvat keskitien kulkijoiksi. Kerman on hyvä pelaaja missä tahansa joukkueessa, mutta tarvitsisi kova luokan kaverin. Puolustus sekoili eilen ajoittain harhasyötöillä. Puolustus on jääpallojoukkueen suurin pulma. Hankintamies Mashur tulee olemaan parhaimmistoa Jalasvaaran ohella, mutta muut pakit ovat liian kesyjä. Maalivahtikalusto on huonon puolustuksen lukkona. Ahonen ja Ahlqist ovat huippuveskareita ja Kalpan pelastus. Eilen Ahlqvist torjui eleettömästi. Voittomaali lipsahti onnenkantamoisena sisään. Valmennus on kokeneen Pekka Virran käsissä. Sijoitus säälipleijarit 7-10