Tarkoin harkittuja palveluja rauhallisessa ympäristössä. Ei sisällä yllätyksiä, lisäaineita tai huumoria. 14 päivän palautusoikeus kaikissa jutuissa.
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Purjehtija Silja Lehtinen lopettaa urheilu-uransa
Lontoon olympialaisten kauneuskuningatar, suomalainen Silja Lehtinen lopettaa uransa. Lehtinen haluaa jättää kauneus... urheilu-uransa ja keskittyä opiskeluun ja perhe-elämään. Me kaikki urheilun ulkoista olemusta arvostavat olemme pahoillamme. Taas on yksi syy seurata urheilua on vähemmän. Nyyh, nyyh ! Silti kiitos Siljalle näistä vuosista ja tsemeä valitsemalleai tielle. Toivoo 2 miljoonaa urheilun miesystävää.
Viikon 41 syyllinen: Heidi Hautala
Ministeri Heidi Hautala on hyväksynyt ministeriön virkamiehen, ylijohtaja Pekka Timosen toimet estää valtioyhtiö Arctia Shippingin rikosilmoituksen tekoa. Greenpeacen aktivistit valtasivat tässä taannoin jäänmurtajan. Ministeri Hautala (greenpeace, eikun vihr.) myöntää tietäneensä asiasta.
Eduskuntaryhmissä käydään kuumana. Erityisesti perusoppositiossa olevat perusoppositiopuolue perussuomalaiset on liikehtinyt levittomana. Ministerin eroa vaaditaan ja valitus/selvityspyyntö/rikosilmoitus/vasikointi/ on lähetetty/suunnitteilla lähettää oikeusgansteri (anteeksi lukihäiriöni) Jaakko Jonkalle.
Ministeri Hautala on kiusallisesti Yhdysvalloissa (vaikka juorut kertovat hänen olevan Murmanskissa vangittuna) jossakin Suomen kannalta tärkeässä kokouksessa. Viesti on kuitenkin kulkenut ja ympäristöministeri Niinistö (ei sukua kuuluisan suomalaisen runoilijan puolisolle) on antanut kaiken tukensa ministerin ja puoluetoverinsa toimille.
Greenpeacen taholta ollaan vaivautuneena. He eivät myönnä olevansa hallituksessa, valtionyhtiöiden ylijohtajana tai missään tekemisissä kenenkään ministerin kanssa. Läheiset suhteet Hautalaan johtuvat henkilökohtaisista harrastuksista, joita sattuu olemaan kaikilla ihmisillä ja erityisesti molemmilla tahoilla ja vielä samoissa asioissa. Ei kai siinä ole mitään väärää. Mitä ?
Syyllisen tuomio (julkaistaan nimettömänä viikon kuluttua pääministerin kansliasta, oikeuskansreinvirastosta ja greenpeace finlandin kerhotiloilta):
1. Ministeri Hautala lähetetään uudella jäänmurtajalla avaamaan koillisväylä. Ministeri avaa samalla uudet öljynporauslautat, kaasuputket ja arktiset matkailureitit ja lomakylät.
2. Sen jälkeen ministeri Hautala nimitetään valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtajaksi, jonka tehtävänä on erityisesti valtioyhtiöihin kohdistuvien ympäristöjärjestöjen offensiivien rikosilmoitusten teko.
3. Tämän jälkeen Hautalan tulee avustaa perussuomalaista puoluetta perustamaan perussuomalainen ympäristöjärjestö, jolla on suorat ja veljelliset (voi olla myös sisarelliset) yhteydet kansainväliseen Greenpeace järjestöön.
4. Lopuksi Hautala kirjoittaa kolumnin maan päälehteen (ei Vihreä lanka) aiheena: Kuinka läheiset suhteet Greenpeace-järjestöön haittaavat ministerin virkatöitä, osat 1-12.
Sen jälkeen Hautala voi palata taas ministeriksi, joka vastaa valtion jäänmurtajien kehittämisestä eli kehitysministeriksi kaikin valtuuksin.
Eduskuntaryhmissä käydään kuumana. Erityisesti perusoppositiossa olevat perusoppositiopuolue perussuomalaiset on liikehtinyt levittomana. Ministerin eroa vaaditaan ja valitus/selvityspyyntö/rikosilmoitus/vasikointi/ on lähetetty/suunnitteilla lähettää oikeusgansteri (anteeksi lukihäiriöni) Jaakko Jonkalle.
Ministeri Hautala on kiusallisesti Yhdysvalloissa (vaikka juorut kertovat hänen olevan Murmanskissa vangittuna) jossakin Suomen kannalta tärkeässä kokouksessa. Viesti on kuitenkin kulkenut ja ympäristöministeri Niinistö (ei sukua kuuluisan suomalaisen runoilijan puolisolle) on antanut kaiken tukensa ministerin ja puoluetoverinsa toimille.
Greenpeacen taholta ollaan vaivautuneena. He eivät myönnä olevansa hallituksessa, valtionyhtiöiden ylijohtajana tai missään tekemisissä kenenkään ministerin kanssa. Läheiset suhteet Hautalaan johtuvat henkilökohtaisista harrastuksista, joita sattuu olemaan kaikilla ihmisillä ja erityisesti molemmilla tahoilla ja vielä samoissa asioissa. Ei kai siinä ole mitään väärää. Mitä ?
Syyllisen tuomio (julkaistaan nimettömänä viikon kuluttua pääministerin kansliasta, oikeuskansreinvirastosta ja greenpeace finlandin kerhotiloilta):
1. Ministeri Hautala lähetetään uudella jäänmurtajalla avaamaan koillisväylä. Ministeri avaa samalla uudet öljynporauslautat, kaasuputket ja arktiset matkailureitit ja lomakylät.
2. Sen jälkeen ministeri Hautala nimitetään valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtajaksi, jonka tehtävänä on erityisesti valtioyhtiöihin kohdistuvien ympäristöjärjestöjen offensiivien rikosilmoitusten teko.
3. Tämän jälkeen Hautalan tulee avustaa perussuomalaista puoluetta perustamaan perussuomalainen ympäristöjärjestö, jolla on suorat ja veljelliset (voi olla myös sisarelliset) yhteydet kansainväliseen Greenpeace järjestöön.
4. Lopuksi Hautala kirjoittaa kolumnin maan päälehteen (ei Vihreä lanka) aiheena: Kuinka läheiset suhteet Greenpeace-järjestöön haittaavat ministerin virkatöitä, osat 1-12.
Sen jälkeen Hautala voi palata taas ministeriksi, joka vastaa valtion jäänmurtajien kehittämisestä eli kehitysministeriksi kaikin valtuuksin.
Ilves - Pelicans 2-3
Kirjoitin viime vuonna samojen joukkueiden kohtaamisesta Lahdessa. Silloin ottelu päättyi jatkoajan jälkeen 0 - 0. Kahdeksannen rangaistuslaukauksen Radek Smolenak onnistui vetämään sisään. Eli Pelicans voitti ottelun 1 - 0. Mielestäni peli oli liigan heikointa jääkiekkoa ja molemmat joukkueet pelasivat Mestis-tasolla.
Nyt on vuosi vaihtunut ja samat joukkueet kohtasivat Hakametsässä eilen. Nyt ottelu oli aivan toista. Liigan kaksi parasta joukkuetta pelasivat vauhdikasta ja yleisöystävällistä kiekkoa. Vuodessa koko kuvio oli kääntynyt päälaelleen. Nyt pelattiin liigan parasta kiekkoa. Hyvä niin. Myös fanit olivat elementissään. Pitkästä aikaa Hakametsässä oli tunnelmaa, taitoa ja tahtoa. Yhdessä asiassa mikään ei ole vuodessa muuttunut: Radek Smolenak hoiteli voiton Pelicansille. Nytkin rankkareiden jälkeen
Nyt on vuosi vaihtunut ja samat joukkueet kohtasivat Hakametsässä eilen. Nyt ottelu oli aivan toista. Liigan kaksi parasta joukkuetta pelasivat vauhdikasta ja yleisöystävällistä kiekkoa. Vuodessa koko kuvio oli kääntynyt päälaelleen. Nyt pelattiin liigan parasta kiekkoa. Hyvä niin. Myös fanit olivat elementissään. Pitkästä aikaa Hakametsässä oli tunnelmaa, taitoa ja tahtoa. Yhdessä asiassa mikään ei ole vuodessa muuttunut: Radek Smolenak hoiteli voiton Pelicansille. Nytkin rankkareiden jälkeen
tiistai 8. lokakuuta 2013
Suomalaisaikuiset Pisan kakkosia
Suomalaiset aikuiset ovat maaailman eliittiä myös aikuisten Pisa-tutkimuksessa. Sijoitus on maailman kakkonen. Tuoreessa muistissa on koululaisten sijoittuminen Pisan kärkeen muutama vuosi sitten. Sen seurauksena Suomen kouluihin, lääninhallituksiin ja opetusministeriöihin alkoi tulvia erilaisia opetuspuolen delegaatioita Saksasta, Bulgariasta, Turkista, Indonesiasta, Qatarista ja, ja mitä niitä nyt onkaan.
Aikuisten erinomaisuus on tietysti vieläkin merkittävämpi saavutus. Jokainen vanhempi tietää miten taitavia nykyteinit ovat suustaan, laskentatavaltaan ja netinkäytössä. Nyt myös aikuiset ovat saaneet tunnuastusta. Maailman parista sadasta valtiosta, juuri Me olemme huippua. Lukutaito, laskutaito, netin käyttö ja siihen liittyvä ongelmanratkaisu sujuu meiltä. Lähikuukausina ja vuosina on odotettavissa samanlainen kansainvaellus meidän työpaikoille, työväenopistoihin ja olohuoneisiin. Vain japanilaiset ja ruotsalaiset puuttuvat, koska he ovat lähellä samaa tasoa (joissakin asioissa jopa parempia).
Miksi juuri me, suomalaiset. Tähän on helppo vastata. Hyvä laskutaitomme johtuu siitä, että olemme luontaisesti pihejä ja kateellisia naapureille. Penniä (nyk. senttiä) venytetään, jotta saadaan uudet autot, laajakaistat ja vuotuiset lomamatkat. Lukutaitomme on myös kehittynyt huippuunsa. Siitä kiitos amerikkalaisten televisiosarjojen. Meillä niissä on tekstitys kun taas isoissa Euroopan maissa sarjat ovat dupattuja eli päällepuhuttuja. Nettiä joudumme käyttämään harvase minuutti. Me haluamme löytää sen ainoan ja oikean elämänkumppanin nettideitin kautta. Netin ja tietokoneiden ongelmanratkaisu on meille myös jokapäiväistä hommaa, kun kaikenmaailman helpdeskit sun muut on ulkoistettu ja joudumme pärjäämään tietokoneongelmien kanssa itse. Tässä koko neroutemme salaisuus. Tai eihän se meille ole mikään salaisuus vaan jokapäiväistä elämää.
Aikuisten erinomaisuus on tietysti vieläkin merkittävämpi saavutus. Jokainen vanhempi tietää miten taitavia nykyteinit ovat suustaan, laskentatavaltaan ja netinkäytössä. Nyt myös aikuiset ovat saaneet tunnuastusta. Maailman parista sadasta valtiosta, juuri Me olemme huippua. Lukutaito, laskutaito, netin käyttö ja siihen liittyvä ongelmanratkaisu sujuu meiltä. Lähikuukausina ja vuosina on odotettavissa samanlainen kansainvaellus meidän työpaikoille, työväenopistoihin ja olohuoneisiin. Vain japanilaiset ja ruotsalaiset puuttuvat, koska he ovat lähellä samaa tasoa (joissakin asioissa jopa parempia).
Miksi juuri me, suomalaiset. Tähän on helppo vastata. Hyvä laskutaitomme johtuu siitä, että olemme luontaisesti pihejä ja kateellisia naapureille. Penniä (nyk. senttiä) venytetään, jotta saadaan uudet autot, laajakaistat ja vuotuiset lomamatkat. Lukutaitomme on myös kehittynyt huippuunsa. Siitä kiitos amerikkalaisten televisiosarjojen. Meillä niissä on tekstitys kun taas isoissa Euroopan maissa sarjat ovat dupattuja eli päällepuhuttuja. Nettiä joudumme käyttämään harvase minuutti. Me haluamme löytää sen ainoan ja oikean elämänkumppanin nettideitin kautta. Netin ja tietokoneiden ongelmanratkaisu on meille myös jokapäiväistä hommaa, kun kaikenmaailman helpdeskit sun muut on ulkoistettu ja joudumme pärjäämään tietokoneongelmien kanssa itse. Tässä koko neroutemme salaisuus. Tai eihän se meille ole mikään salaisuus vaan jokapäiväistä elämää.
Eläkeiän poisto ?
ETLA eli elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa, että eläkkeelle jääminen sidottaisiin elinajan odotteeseen. Jokaiselle sukupolvelle ennustettaisiin tuleva keskimääräinen elinikä ja sen mukaisesti räätälöidään myös sukupolven eläkeikä. Näin nykynuoret, joiden eliniän odotus on huomattavasti korkeampi kuin meikäläisten kalkkisten, pääsisivät eläkkeelle joskus seitsemänkymppisinä. Samalla sekunnilla asiaa on kannattanut kauppa-, teollisuus- ja varustamoministeri Jan Vapaakauppa (ent. Vapaavuori).
Tämä on toisaalta epätasa-arvoinen ja toisaalta tasa-arvoinen ehdotus. Kaikille sukupolville jäisi keskimääräisesti saman verran aikaa olla eläkkeellä työnvuosien pituudesta huolimatta. Työnantajien jippo on siinä, että töissä ollaan sitä pidempään, mitä vanhemmaksi eletään. Tässä mallissa eriarvoisessa asemassa ovat työttömät tai muuten työelämästä syrjäytyneet.
Koska edustan hyberajattelua, ehdotan jotain vielä radikaalimpaa (se on radikaalimpi kuin kokoomusnuorten vuosikokous). Kukaan ei pääse koskaan eläkkeelle ! (paitsi ikäperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle). Töitä tehdään koko elämä, kuten täystyöllisessä Pohjois-Koreassa (onkohan siellä täystyöllisyys ?). "Kuka ei työtä tee, sen ei pidä leipäänsä syömän." Jutun jippo on se, että työtä tehdään vanhempana vain vähemmän aikaa ja tosi vanhana tosivähän. Liksa kuitenkin juoksee.
Jokainen täysi-ikäinen tekeee työtä koko elämänsä ajan. Kun ihminen täyttää 60 vuotta hänen, työaikansa putoaa 60 % työajasta. Samoin palkka oli 60% normaalipalkasta. Eläke on kuitenkin 40% palkasta. Kun ihminen vanhenee, hän tekee töitä entistä vähemmän ja eläkeen osuus kasvaa. Kun ihminen tulee työkyvyttömäksi, hän saa pelkkää eläkettä. Näin kaikki antavat oman panoksensa työelämään ja kestävyysvaje katoaa. Samalla tavoin työrajoitteiset tekevät osa-aikasesti työtä ja saavat tämän lisäksi eläkettä. Sosiaalituet vähenevät radikaalisti. Kaikki ihmiset saataisiin jollakin panoksella mukaan työelämään ja sosiaaliseen elämään. Uudistuksella saadaan valtavat säästöt sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyskeskukset kehitetään työterveyspalveluiksi. Nykyisinhän jokainen työssäkäyvä saa kohtuullisen hyvää terveyspalvelua työterveyden kautta. Työelämän ulkopuoliset tahot sen sijaan putoavat jonoihin ja palveluiden ulkopuolelle. Idea olisi, että kaikki ovat mukana.
(Kuulen jo korvissani kauniin blondini vienot sanat: "Olet aivan väärällä alalla". Pian tutkimuslaistosten johtajat pyytävät minua asiantuntijakseen. Konsulentin palkkioni ovat viisinumeroinen. Eläkelaitosten johtajien autonkuljettajat hakevat minut kokouksiinsa limousiineilla. Patsastani sorvataan Keskutorin laidalle. Ministerit pyrkivät puheilleni ja ritarikunnat jakavat minulle kahmalokaupalla mitaleita. Sitten kuulen uneni läpi vienon äänen "Keitin jo teetä, tuletko ottamaan ? ).
Tämä on toisaalta epätasa-arvoinen ja toisaalta tasa-arvoinen ehdotus. Kaikille sukupolville jäisi keskimääräisesti saman verran aikaa olla eläkkeellä työnvuosien pituudesta huolimatta. Työnantajien jippo on siinä, että töissä ollaan sitä pidempään, mitä vanhemmaksi eletään. Tässä mallissa eriarvoisessa asemassa ovat työttömät tai muuten työelämästä syrjäytyneet.
Koska edustan hyberajattelua, ehdotan jotain vielä radikaalimpaa (se on radikaalimpi kuin kokoomusnuorten vuosikokous). Kukaan ei pääse koskaan eläkkeelle ! (paitsi ikäperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle). Töitä tehdään koko elämä, kuten täystyöllisessä Pohjois-Koreassa (onkohan siellä täystyöllisyys ?). "Kuka ei työtä tee, sen ei pidä leipäänsä syömän." Jutun jippo on se, että työtä tehdään vanhempana vain vähemmän aikaa ja tosi vanhana tosivähän. Liksa kuitenkin juoksee.
Jokainen täysi-ikäinen tekeee työtä koko elämänsä ajan. Kun ihminen täyttää 60 vuotta hänen, työaikansa putoaa 60 % työajasta. Samoin palkka oli 60% normaalipalkasta. Eläke on kuitenkin 40% palkasta. Kun ihminen vanhenee, hän tekee töitä entistä vähemmän ja eläkeen osuus kasvaa. Kun ihminen tulee työkyvyttömäksi, hän saa pelkkää eläkettä. Näin kaikki antavat oman panoksensa työelämään ja kestävyysvaje katoaa. Samalla tavoin työrajoitteiset tekevät osa-aikasesti työtä ja saavat tämän lisäksi eläkettä. Sosiaalituet vähenevät radikaalisti. Kaikki ihmiset saataisiin jollakin panoksella mukaan työelämään ja sosiaaliseen elämään. Uudistuksella saadaan valtavat säästöt sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyskeskukset kehitetään työterveyspalveluiksi. Nykyisinhän jokainen työssäkäyvä saa kohtuullisen hyvää terveyspalvelua työterveyden kautta. Työelämän ulkopuoliset tahot sen sijaan putoavat jonoihin ja palveluiden ulkopuolelle. Idea olisi, että kaikki ovat mukana.
(Kuulen jo korvissani kauniin blondini vienot sanat: "Olet aivan väärällä alalla". Pian tutkimuslaistosten johtajat pyytävät minua asiantuntijakseen. Konsulentin palkkioni ovat viisinumeroinen. Eläkelaitosten johtajien autonkuljettajat hakevat minut kokouksiinsa limousiineilla. Patsastani sorvataan Keskutorin laidalle. Ministerit pyrkivät puheilleni ja ritarikunnat jakavat minulle kahmalokaupalla mitaleita. Sitten kuulen uneni läpi vienon äänen "Keitin jo teetä, tuletko ottamaan ? ).
maanantai 7. lokakuuta 2013
Kaisa Salmi: Fellmanin pelto
Keväällä taiteilija Kaisa Salmi kutsui ihmisiä suurperformanssiin Lahden Fellmanin puistoon. Tähän tilaisuuuteen osallistui tuhansia ihmisiä. Nyt Kaisa Salmi on tehnyt osittain tästä tapahtumasta osittain uuden käsikirjoituksen voimin elokuvan. Elokuvaa esitettiin viime viikolla Lahden Taidemuseossa triptyykkiesityksenä. Kolmelle jättikankaalle heijastettiin elokuvan tapahtumia.
Kyse on kansalaissodan tapahtumista. Fellmanin pelto oli tuhansien punavankien leirinä. Elokuva käsittelee aihetta tuoden tämän päivän ihmisten henkilöt ja kasvot puhumaan aiheesta. Vajaan puolen tunnin elokuva tuo esiin sota-ajan tapahtumia, kärsimyksi ja totuuksia varsin vaikuttavalla tavalla.
Elokuva on luonteeltaan toteava. Suuri ihmismäärä ja nykypäivän ihmiset ovat kyllä vaikuttava ilmestys. Itse jäin kaipaamaan menneisyyden vaikutuksia, arviota ja oppia nykyisyyteen. Lukuisat kansat ovat taistelleet sisällissotia. Onko niistä opittu jotain ? Jäävätkö soitien arvet piinaamaan sukupolviksi ? Useissa maissa valtataistelusta ja vallanjaosta on opittu sopimisen ja konsensuken tielle. Vai ollaanko ?
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Lihaton lokakuu
Lokakuussa pitäisi olla ilman lihaa. Se sopii hyvin, koska liha on hyvää. Meillähän lutherilaisessa yhteiskunnassa kaikki hyvä on kiellettyä tai ainakin säädeltyä. Ihmiset nauttivat, kun saavat rajoituksia ja kieltoja. Elämä on helpompaa, kun muut päättävät meidän puolesta asioista. Siksi otan tämän uuden rajoituksen ilolla vastaan.
Lokakuussa kaupassakäynti on myös helpompaa kun muina kuukausina. Olen tottunut viettämään aikaa lihatiskillä ja valiten pitkään ja hartaasti makkarapakettia. Isossa marketissa on kymmenittäin erilaisia vaihtoehtoja makkarahyllyllä. Sama koskee lihaleikkeleitä. Jo pelkästään kinkkusiivuja on loputtomasti. Samoin metwursteja, goutereita, kalkkunaleikkeitä ja lauantaimakkaraa. Myöskin tuorelihaosastolla on runsaasti valinnanvaraa. Kanaa löytyy erilaisissa muodoissa. On siipeä, koipea, rintaa sun muuta. Possua on suikaleena, rypsiporsaana, kyljyksenä, kaslerina, ulko- ja sisäfileenä ja -paistina. Jauhelihoja löytyy paistista nautaan, sikanautaan ja broileriin. Lihapiirakoita, jauhelihapizzoja tai hampurilaisia riittää loputtomasti. Lokakuussa olen vapautettu kaikesta tästä.
Korvaavana toimena keskityn perunoiden silittelyyn. Puristelen tomaatteja, kurkkuja, sipuleita, porkkanoita ja kaaleja. Ihastelen valkosipulia, chiliä ja inkivääriä. Himoitsen sitruunoita, rypäleitä, kiiwejä ja avokadoja. Ilmeeni on haltioitunut ja kiihkeä. Tunnen olevan parempi ihminen, eläimiä ymmärtävä ja maailman pelastava vaikuttaja.
Kaiken kruunaa uusi lokakuinen harrastukseni kaupan kassalla. Kuljen kassajonossa odottavien asiakkaiden keskellä. Jos huomaan jollakin lihaa tai lihaeineksiä, otan asian puheeksi. Kerron kuinka eläimet kärsivät kasvattamoissa. Kerron broilereiden jalostuksesta. Sikaloiden ahtaudesta ja hevosenlihan salakuljetuksesta. Kehoitan asiakkaita luopumaan ostoksista lokakuussa ja miettivät myös lihan tarvetta koko loppuelämän aikana. Viimeisenä keinona tarjoudun ostamaan lihat itselleni. Vaikka pari mustaa silmää, menetettyjä hampaita, käsi- ja jalkavammoja, mustelmia takamuksessa ja muissa ruumiinosissa onkin tullut, aion vielä ponnistella loppukuun sinikkäästi. Kaikki lihattoman lokakuun puolesta. Vammat ja ruhjeet unohtuvat, kun ajattelen rauhallista karjaa, onnellisia kanoja ja vapaana laiduntavia villihevosia.
Tipaton tammikuukin alkaa häämöttää. Mitähän keksittäisiin marraskuuksi ? Jotain olisi hyvä kieltää marraskuussakin. Miten olisi mauton marraskuu ?
Lokakuussa kaupassakäynti on myös helpompaa kun muina kuukausina. Olen tottunut viettämään aikaa lihatiskillä ja valiten pitkään ja hartaasti makkarapakettia. Isossa marketissa on kymmenittäin erilaisia vaihtoehtoja makkarahyllyllä. Sama koskee lihaleikkeleitä. Jo pelkästään kinkkusiivuja on loputtomasti. Samoin metwursteja, goutereita, kalkkunaleikkeitä ja lauantaimakkaraa. Myöskin tuorelihaosastolla on runsaasti valinnanvaraa. Kanaa löytyy erilaisissa muodoissa. On siipeä, koipea, rintaa sun muuta. Possua on suikaleena, rypsiporsaana, kyljyksenä, kaslerina, ulko- ja sisäfileenä ja -paistina. Jauhelihoja löytyy paistista nautaan, sikanautaan ja broileriin. Lihapiirakoita, jauhelihapizzoja tai hampurilaisia riittää loputtomasti. Lokakuussa olen vapautettu kaikesta tästä.
Korvaavana toimena keskityn perunoiden silittelyyn. Puristelen tomaatteja, kurkkuja, sipuleita, porkkanoita ja kaaleja. Ihastelen valkosipulia, chiliä ja inkivääriä. Himoitsen sitruunoita, rypäleitä, kiiwejä ja avokadoja. Ilmeeni on haltioitunut ja kiihkeä. Tunnen olevan parempi ihminen, eläimiä ymmärtävä ja maailman pelastava vaikuttaja.
Kaiken kruunaa uusi lokakuinen harrastukseni kaupan kassalla. Kuljen kassajonossa odottavien asiakkaiden keskellä. Jos huomaan jollakin lihaa tai lihaeineksiä, otan asian puheeksi. Kerron kuinka eläimet kärsivät kasvattamoissa. Kerron broilereiden jalostuksesta. Sikaloiden ahtaudesta ja hevosenlihan salakuljetuksesta. Kehoitan asiakkaita luopumaan ostoksista lokakuussa ja miettivät myös lihan tarvetta koko loppuelämän aikana. Viimeisenä keinona tarjoudun ostamaan lihat itselleni. Vaikka pari mustaa silmää, menetettyjä hampaita, käsi- ja jalkavammoja, mustelmia takamuksessa ja muissa ruumiinosissa onkin tullut, aion vielä ponnistella loppukuun sinikkäästi. Kaikki lihattoman lokakuun puolesta. Vammat ja ruhjeet unohtuvat, kun ajattelen rauhallista karjaa, onnellisia kanoja ja vapaana laiduntavia villihevosia.
Tipaton tammikuukin alkaa häämöttää. Mitähän keksittäisiin marraskuuksi ? Jotain olisi hyvä kieltää marraskuussakin. Miten olisi mauton marraskuu ?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)