Paavo Pesonen

Loistava kitaristi Paavo Pesonen soitteli kertoi Pohjois-Amerikan perinnemusiikia. Paikkana oli Lahden keskustassa sijaitseva taiteilijatyöhuone, jonne oli kerääntynyt parikymmentä ihmistä klubi-iltaan. Pesonen soitti akustisen kitaraa, steel- ja slidekitaroita ja banjoa. Hän on tutustunut ja tutkinut Yhdysvaltojen musiikkia 1900-luvun alkupuolelta ja sovittanut sen ajan musiikkia. Mustien orjien, latinoiden ja valkoisen kansanosan kulttuurien sulatusuunissa kasvoi kokonaan uudenlaista musiikkia. Pesonen esitteli sen erilaisia alueita sovittamiensa musiikkikappaleiden kautta. Kuultiin bluesia, folkia, bluegrassia, gospelia, tanssimusiikkia jne monenlaista tyyliä ja genreä suistoista appalakeille. Pesonen näppäili kitaroitaan taidolla ja antaumuksella ja kertoi meille kuulijoille kunkin kappaleen säveltäjistä ja taustoista. Tilaisuus oli hieno löytöretki amerikkalisen perinnemusiikin ja kansanmusiikin historiaan. Paavo Pesosen kipinä oli syttynyt osin sattumalta osin enon innoittamana. Vanhaa musiikkia oli jäänyt käteen musiikkikaupasta ja mies oli myyty.

Kannattaa painaa nimi mieleen, hänestä kuullaan vielä. Oiva esiintyjä esim. Tampereen Guitar Festivaalin esiintyjäksi tai intiimiin konserttisaliin.

Virve Rosti unohti

Uutinen lehdessä: Virve Rosti unohti tulla esiintymään Vanhuus Rokkaa - konserttiin !!!!

Niinhän se menee. Vanhuus ei rockaa yksin, sanotaan. (Sehän rockaa kauniin blondin kanssa. Ehkei Vicky kuitenkaan)

Positiivisen ajattelun kurssi

- Kyllä sä sieltä selviät !
- Helppoa ku heinänteko
- Vaikka tekee kipeää, ei haittaa.
- Lopussa kiitos seisoo
- Sateen jälkeen tulee pouta.
- Nauru pidentää ikää
- Ongelmia tarvitaan, jotta tietäisi mitä onni on.
- Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo
- Ongelmat on tehty ratkottaviksi
- Hyvin menee, mutta menköön
- Sentti on miljoonan alku.
- Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato
- Hiljaa hyvä tulee, tosihiljaa parempi
- Kukkiihan se perunakin

Himoruoat: Perunamuusi

Minulla, kuten muillakin ihmisillä, on himoruokia. Ne ovat ruokia, joita on saatava. Syy on täysin epäselvä. Ainoa selkeä asia on himo. Omia himoruokiani ovat perunamuusi, kaalilaatikko, paistettu maksa, hernekeitto, tulinen chiliruoka ja pizza. Makeita herkkuja on vähintään yhtä paljon, mutta niistä joskus myöhemmin.

Viikonloppuna alkoi tuntua siltä, että pitää saada muusia. Se jäi kuitenkin tekemättä. Tänään kävin kaupassa ihan muukin takia. Piti ostaa perunoita. Suunnistin Prismaan. Siellähän on monenlaisia perunoita.

Ostin uusia perunoita, jotka ovat Israelista tai Marokosta. Onneksi en ole juutalainen tai muslimi. Silloin olisi ollut pieni pulma erotella ne perunat jotka ovat israelilaisia tai marokkolaisia. Nyt rohkaisin mieleni ja ostin reilun kilon hintaan 1,29 €/kg. Jos huomenna henki ei pihise, tämän lukijat voivat epäillä näitä rauhan perunoita.

Kuorin nämä sileäkuoriset potut ja kehiteltiin pehmeiksi. Muussasin perunat ja lisäsin maitoa. Sitten lisäsin suolaa ja voita. Vatkasin hieman sähkövatkaimella ja lisäsin ripauksen muskottipähkinää. Tuloksena sileä ja maukas muusi. Juuri sellainen jota halusin. Tai ei ihan samanlainen. Muusi oli hieman makeampi kuin kotimaisista perunoista tehty muusi. Joka tapauksessa tämän muusin voi nimetä vaikka uudella nimellä : " Rauhaa rajalle muusi", "Ekumeeninen muusi", "Mooseksen ja Muhamedin muusi" tai "Arin ja Alin muusi". Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Mitä tästä opimme: uusistakin perunoista voi saada hyvää muusia (kuuluisia viimeisiä lauseita).

Kuumailmapallot ja timantit

Kuumailmapallot ja timantit ovat esillä kahvila Valossa 3.-30.4. 2013. Kahden eri teeman ja sarjan töitä Valon kahdessa eri huoneessa. Valoisaa keveyttä ja tummaa tunnelmaa.

Hermunen vastaan mediatoimittajat

Anna-Kaisa Hermunen sohaisi muurahaispesään. Hän sohaisi pesään, jossa hän oi itsekin. Muttei ole enää. Hän sohaisi toimittajakollegoita ja erityisesti muutamia nimeltä mainiten. Perinteenähän on, että toimittajien kimppuun (kuvainnollinen ilmaisu) ei kukaan saa käydä. Jos käy, muut rientävät apuun. Nyt oma koira puri tai oma entinen koira puri. Hermunen ei jaksanut olla hiljaa, kovaääninen toimittaja kun on itsekin (ollut). Syntyi kalabaliikki, jossa kaikki puolustvat sananvapautta, toimittajan oikeutta olla itsekä ja toimittajan laajaa sivistystä. Nämä ominaisuudet ovat aina olleet toimittajien saavutettuja etuja.

Sanomattakin on selvää, että Anna-Kaisa Hermunen haluaa päästä taas tositoimiin. Nykymedia haluaa väriä ja värikkäitä hahmoja. Hermunen sattui syntymään liian aikaisin. Hän olisi oikein hyvä mediaksvio tämän päivän telkussa. Parempi kuin ennen. Sillä ennen puolet ihmisistä pitivät häntä itseriittoisena, sivistymättömänä ja liian puheliaana. Nyt selllaisia henkilöitä kutsutaan stand up-koomikoiksi.

Seuraan mielenkiinnolla jatkoa. Enbuske on jo tarjoutunut osallistumaan sivistyskisaan. Hermunen on pitänyt kisan keksimistä pelleilynä. Vuokko Pimiä ei ole lainkaa halunnut lähteä tähän pelleilyyn. Arvi Lind on vaiti ja monet muut eivät tiedä koko jutusta mitään. Ahkerat toimittajat kaivavat heidät kyllä esiin. Hyvä alku. Odotan jatkoa. Tämä on kiinnostavampaa kuin salkkarit, kauniitjarohkeat ja emmerdale yhteensä. Ainakin jos tämä sanailu jatkuu. Katsotaan.

Kuningas Litmanen

Dokumenttielokuva Jari Litmasesta on saanut nimekseen Kuningas. Hän on suomalaisen jalkapalloilun kuningas. Suuri pelaaja Litmanen on ollut erityisesti Amsterdamin Ajaxin suuruuden aikana vuosina 1994-95. Silloin seura voitti mestareiden liigan. Litmanen on kuningas Amsterdamissa ja Ajaxin stadionilla. Hän pelasi myös Brcelonassa ja Liverpoolissa, mutta ilman suurempaa menestystä.

Toinen puoli, joka tekee Litmasesta kuninkaan, on hänen sävyistä käytöksensä. Hän on elävä gentlemanni niin ruohikolla kuin myös vapaa-ajalla. Hän on ulkoisesti monien naisten mieleen. Siitä ei kuitenkaan puhuta elokuvassa mitään. Seurakaverit ja fanit ovat Litmasen kamuja, se on selvää.

Arto Koskisen ohjaama elokuva piirtää oikeastaan aika yllätyksetöntä kuvaa Litistä. Kierrellään ympäri Eurooppaa ja Litmasesta sataa kehuja. Suurempia paljastuksia ei ole luvassa. Jos luurankoja on, ne pidetään kaapissa.

Pari huomiota. Jari ampuu elokuvassa kaikki rankkarit vasempaan laitaan. Hauskin kohta elokuvassa on, kun hänen poikansa riippuvat Jari-patsaan käsissä.

Jatkaako Litmanen jalkapallon parissa ? Ehkä valmennustehtävissä ?