Jääkiekon playoff-offs: yleisömäärät

Jos olisin jääkiekon sm-liigan toimitusjohtaja, olisin aika hapan, masentunut ja alakuloinen. Etsisin selityksiä väkivallasta. Miettisin telkun ja ja muun median negatiivista suhtautumista jääkiekkoon ja sen seurauksia. Nyt pelataan jääkiekon playoff offseja ja jääkiekkohan on Suomen suosituin ja seuratuin urheilulaji. Niin, tai ainakin oli. Kun katselee pelien yleisömäärää, joutuu kysymään onko asia sittenkään näin. Kun yleisömäärät jäävät alle neljän tuhannen, on kyseessä piilevä katastrofi. Eikö tämä kiinnostakaan jääkiekkofaneja ? Onko kansa hylännyt kiekkokatsomut ? Hei, missä kaikki ovat ? Normaaleihin liigapeleihin tulee saman verran yleisöä kuin loppupeleihin. Varoitusvaloa välkkyvät. Jossain on tehty asioita väärin ? Vai onko kuviteltu jotain muuta ? Peiliin voisi katsella liigan hallitukskin ! Onko ylimielinen suhtautuminen kolahtanassa omaan nilkkaan ?

Viikon syytetty: Heidi Hautala

Tämän viikon syytettynä on kehitysministeri Heidi hautala. Hän on teettänyt oviremontin ja siivoittanut asuntoaan pimeästi. Edelliseen pn menny 600 euroa ja jälkimmäiseen 100 euroa. Hautala on eronnut harmaan talouden vähentämistyöryhmästä. Hän ei ole kuitenkaan eronnut ministerin paikalta, koska tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen.
Uusi syyte koskee miesystävän kartanoremonttia. Remontin summa on ollut n.43.000 €. Hautala on ollut mukana miesystävän kartanoremontin suunnittelussa. Se on tehty myös pimeästi ja juttua on käsitelty oikeudessa. Myös Hautalaa on kuultu asian yhteydessä oikeudessa. Hautala on antanut asiasta ristiriitaisia

Katuparlamentin ratkaisu: Hautala eroaa ministerin paikalta, mutta palaa harmaan talouden työryhmään. Ministerin toimeen vaadittava luottamus on heikentynyt, mutta harmaan talouden työryhmän asiantuntijuus lisääntynyt. Hyvää asiantuntijaa tarvitaan aina.

Musiikkia Firenzessä

Odotetusti Firenze ja musiikki kuuluvat yhteen. Nimenomaan klassinen musiikki. Lapsikuoro lauloi oopperan Turandot aarioita Palazzo Veccion 500-salissa (cinquecento ?). Akustinen kitaristi soitteli tuntemattomia klassisia biisejä Palazzo Veccion edessä piazzalla. Oli muuten hyvä kaveri soittamaan, viileästä ilmasta huomimatta. Pipo lämmitti sormiakin ?

Firenze

Firenze on renessanssin helmi. Lukuisat piazzat, vanhat rakennukset, museot, taide-esineet ja veistokset tekevät siitä historiaa rakastaville turistille todellisen helmen. Myös ihan tavallinen turisti saa nauttia poikkeuksellisen kauniista kaupungista. Turisteja vierailee Firenzessä vuosittain yli 12 miljoonaa. Se tuo myös valtaisat tulot ja rahaa monenlaisille elinkeinojen harjoittelijoille. Pieniä ja isoja hotelleja on joka puolella. Italialaistyylisiä ravintoloita on jokaisella kadulla ja kujalla. Museoihin joutuu jonottamaan. Kadulla törmää jatkuvasti karttaan tuijottaminen amerikkalaisiin, japanilaisiin, ranskalaisia, saksalaisiin, kiinalaisiin, venäläisiin jne. Se tuo myös lieveilmiöitä ja vaatii jouhevan jätehuollon. Siksi hotellihuoneesta maksetaan 4 ekeä/yö kaupunkiveroa. Kuitenkin Firenze on Euroopan kulttuurin perintöä parhaimmillaan.

Kävin Firenzessä. Pidin siitä. En yrittänytkään saada sitä haltuuni. Katselin sitä sen vähän, johon oli aikaa. Päätin, että joskus palaan. Silloin olen pidempään kuin neljä päivää. Ja silloinkin menen keväällä tai syksyllä. En kuitenkaan kesällä silloin siellä on miljoonia turisteja. Tai sitten menen Roomaan. Sekin on vielä näkemättä.

Sinivalkoinen valhe

Hiihdon dopingsotku Arto Halosen dokumenttimaisena elokuvana. Vaikka asia on ollut esillä vuosikauden, elokuva säväyttää. Tuttuja asioita on pantu yhteen kokonaisuuteen ja sen valossa laajamittainen doping näyttää olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Dopingilla on menestytty ja saavutettu kirkkaita mitaleita vuosikymmeniä. Muutama uusikin asia nousi esiin. Jorma Punkkinen on ollut Italiassa päävalmentajana veritankkauksen keskiössä. Orion on toimittanut erinäisaiä aineita hiihtäjille luvattomasti. Mestarihiihtäjät Marjo Matikainen ja Marja-Liisa Kirvesniemi ovat olleet tässä vahvasti mukana. Elokuvan viesti oli selkeä. Hiihtäjät, valmentajkat ja urheilujohtajat kiertelevät totuutta. Kukaan ei halua pettää porukkaa.

Kokonaan toinen asia on muiden lajien doping. Pyöräily, painonnosto ja pikajuoksu ovat olleet vahvasti esillä. Taitaa olla niin, että jos tietäisimme dopingin laajan käytön, urheilu olisi kielletty. Tai doping sallittaisiin.

Salpauselän kisat

Maineikkaan Salpausselän kisat järjestettiin jälleen Lahden mäkimontussa. MM-kisojen läheisyys oli saanut väkeä liikkeelle. Perjantaina 5 tuhatta ja lauantaina 10 tuhatta. Kokonaiskävijämäärä oli 40.500. Pelsujen matseissa on usein samaiset 5 tuhatta. Kaukana ovat suuruuden ajat, sillä parhaimmillaan väkeä on ollut 450.000. Joskus muinoin Suomi hiihdettiin maailman kartalle, ainakin lumisen maailman kartalle. Nythän Suomen edustajat näyttivät lähinnä turisteilta ja saavuttivat parhaimmillaan naisten kympillä kympin sakkiin. Muissa lajeissa suomalaisnimet löytyvät kaksinumeroisten luetteloiden loppupäästä. Paitsi mottoorikelkkamäkihypyssä, jossa Jussi Seljas teke oivan hypyn pikkumäestä. Tärkeintä on kisafiilis ja loistava aurinkoinen sää. Edes Lahden betonista ei ollut tuulen häivää. Parasta on ulkoilu ja ulkomaisten vieraiden viihdyttäminen.

Kuten urheilussa niin usein toistellaan : Voitto ei ole tärkeintä vaan osanotto. Toki Suomen hiihto- ja mäkimenestyksen takia osanottotoivotuksia on tullut runsaasti. Joskus em. sanonta kuului: tärkeintä ei ole voitto vaan kaksoisvoitto. Lahden dopingpaljastusten jälkeen tätä sanontaa ei ole viitsitty toistella. Norjassa sama sanonta kuuluu: Tärkeintä ei ole voitto vaan nelosvoitto. MM -kisoissa saa olla vain neljä osanottajaa/maa + edellisten kisojen maailamnmestari. Siitä huomaa, että norjalaiset ovat vähään tyytyväisiä. Myös dopingissa.

Ps. Nykyisin Suomi lumilautaillaan tai alamäkiluistellaan maailman kartalle. Ei paha sekään.

Miehen mitta

Näin naistenpäivän jälkeen on syytä mittailla miestä. Monella tavalla mies on menettänyt mittaansa. Miehen itsetunto on laskenut. Miehen rooli on naisistunut ja pehmentynyt. Miehet yrittävät epätoivoisesti pitää pystytukkaa ja parransänkeä maskuliinisuuden takia, mutta monella tavalla miesosakkeet ovat olleet vuosikymmeniä laskusuunnassa. Yliopistot pullistelevat älykkäitä naisia ja yrityksissä naisjohtajista määrä on nousussa.

Kuitenkin miesten mitta on kasvanut. Nimittäin pituusmitta. Vuonna 1922 miesten keskimääräinen pituus oli 171 senttiä. Vuonna 2007 pituus oli 177 senttiä. Yhdeksässäkymmenessä vuodessa mies on kasvanut peräti kuusi senttiä. 25-34 vuotiaiden keskimitta oli 179 senttiä. Muista mitoista ei kerrota tai ole tuloksia.

Tästä tiedoista ilahtuneena mies voi hyvin ja jatkaa kasvuaan. Tulevaisuus on turvattu. Mies voi röyhistää selkävartensa, hieraista parransänkeä ja samoilla omia polkujaan kuten hänen isänsä ja esi-isänsäkin tekivät. Tai lassota villihevosia, laskea koskea tukin päällä tai kesyttää sharmantti blondi. Tai könöttää pikkihaalareissa avannossa reunalla, grillata marinoitua pihvejä ulkogrillissä ja sihauttaa auki kotimainen keskiolutpullo. Näin on aina ollut ja tällainen tulee miehen mitta olemaan.

Ps. Hollantilaiset miehet ovat keskimäärin 184,8 senttiä ja islantilaiset (häh) 181,7 senttiä. Sinne on vielä matkaa. Pitäähän jotain tavoitteita olla.