Aamulehti on iltapäivälehdistön tyyliin viritellyt äänestyksen parhaasta meteorologista. Se herätti muutaman kysymyksen:
1) Miksi Aamulehti ?
2) Tarkoitetaanko parhaalla meteorologia, joka ennustaa sään tarkimmin eli sään joka toteutuu ?
3) Tarkoitetaanko parhaalla kauneinta naista tai komeinta miestä ?
Koska muualta ei tullut vastauksia, vastaa itse.
1) Aamulehti on aikeissa myydä formaatin Maikkarille ja ensi syksynä alkaa telkussa uusi koko syyksyn kilpailuohjelma "Messevä Meteorologi". Kilpailijat ennustelevat säätään kuten tähänkin asti uutisissa, mutta yleisö voi äänestää ja pudottaa heidät työttömiksi. Ohjelmassa haastatellaan meteorologien työkavereita, kavereita, suksulaisia, puoliso ja tyttö-,poika-, mies-, ja naisystäviä. Meteorologit yrittävät ennustaa säätä mahdollisimman tarkasti ja pukea itsensä kivaan asuun. Tuomaristo kommentoi joka uutislähetyksen jälkeen suoritusta. Ohjelman formaatti myydään kansainväliseen levitykseen 15 maahan ja Alma mediasta tulee osa Murdockin omistamaa konsernia Time-Warner-Carlsberg-GeneralMotors-Hollywood.
2) Ei missään nimessä. Kyse on sääilmiöiden oikeasta artikuloinnista ja laaja-alaisesta sanavalikosta. Sää on niin tuttu juttu, että siitä pitää löytää uusia ulottuvuuksia, ihan niinkuin ruoanlaitostakin.
3) Ehdottomasti. Kun Miss Suomi-kilpailut näivettyivät tylsäksi pöperöksi, tarvitaan actionia ja tosiTV:tä. Meteorologi on ihmisten arkielämän keskipisteessä ja silloin täytyy näyttää hyvältä. Kukapa jaksaisi katsella vanhoja ja väsyneitä. Ehei. Mieluummin kauniit ja rohkeat.
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Eduskunta tuli lomalta
Eduskunta palasi ansaitulta talvi-,joulu-, syys-, kevät-, perunanosto-, lumityö-, virkistys-, vaalityö-, perhe-ja hiihtolomaltaan. Heti alkoi tapahtua. Tai siis mitään ei tapahtunut, mutta alkoi pulina. Tai oikeastaan jeesustelu. Siis anteeksipyynnön jälkeen hurskastelu. Jotenkin niin se meni. Selvästi voi huomata, että pitkä loma oli virittänyt kansanedustajat hyvään työvireeseen. Avajaisten kahvijonossa oli kova meininki. Vielä kovempi fiilis oli avajaiskonsertissa. Eduskunnassa Presidentti puhui. Eduskunnan puhemies puhui myös. Edustajat kommentoivat puheita toisilleen. Jotkut edustajat kommentoivat jopa medialle tyyliin "Oli hyvä puhe", "Olisin odottanut, että puheessa olisi muistettu vähäosaisia " tai "Mitä jeesustelua".
Köyhä kansa voi olla huoleton. Kansan edustajat ovat taas Eduskuntatalossa (ainakin Eduskuntatalon kahvilassa, valiokunnassa, ryhmähuoneessa, kirjastossa tai omassa työhuoneessaan) keksimässä uusia lakeja tai estämässä niiden säätämistä. Edessä on työntäyteinen 4,5 kk. Sitten kesäkuun lopulla koittaa ansaittu kesäloma. Se on hieman pidempi kuin meillä taviksilla eli 76 kalenteripäivää eli 2,5 kk. Syksyllä hommia on vajaa 4 kk. Syksyllä on työnteko raskasta myös pimeyden takia. Sen jälkeen on edustajilla taas 45 päivän lomaa eli 1,5 kk. Työpäiviksi muutettuna kansanedustajilla on kaikenkaikkiaan 85 lomapäivää
Ensimmäisiä asioita Eduskunnassa on työurien pidentäminen. Ehdottaisinkin, että eläkeikää nostettaisiin 68 vuoteen, Samalla työntekijöiden lomat voitaisiin mitoittaa kansanedustajien lomien mittaisiseksi. Kun nyt työntekijällä on 30 tai 38 päivää lomaa eli 6-7 viikkoa, olisi tulevaisuuudessa lomapäiviä samaiset 85. Se tekee yhteensä 17 viikkoa. Kesällä voisi pitää lomaa kesäkuusta elokuun loppuun. Siitä jäisi kivasti kolme viikkoa joululomaksi ja pari viikkoa hiihto-/pääsiäislomaksi.
Tällä ehdotuksella olisi erittäin suotuisat työllisyysvaikutukset. Mikäli 2 miljoonaa ihmistä lomailisi vuodessa 10 viikkoa enemmän kuin nykyisin, tarvittaisiin 571.000 työntekijää lomatuuraajiksi. Pulmana on toki, kuka maksaa viulut eli palkan. Jos palkkakulut olisivat 40.000 € henkilöltä vuodessa, tarvittaisiin 22 miljardia rahaa. Säästöä syntyisi, jos eläkettä alettaisiin maksaa vasta 68 vuotiaana. Kun vuosittain eläkkeelle jaä n. 70.000 ihmistä, olisi työelämässä 350.000 ihmistä enemmän. Mikäli he saisivat eläkettä noin 30.000 €, saataisiin siitä 10 miljardin säästö. Mikäli 200.0000 työttömän työttömyyskorvausten maksusta luovuttaisiin ja keskimääräinen työttömyyskorvaus on. 10.000 €/vuosi/henkilö, saataisiin 2 miljardin säästö. Enää tarvittaisiin 10 miljardia. Voisikohan herra Soros auttaa ?
Toki jos loma-aikaa olisi vain viisi viikkoa enemmän, tämä uudistus toteutuisi ilman lisärahaa. Mutta se ei kylläkään houkuttele tai koukuttele työntekijöitä työskentelemään 68 vuotiaaksi.
Halvempi, joskin kansanedustajille hieman epämukavampi ratkaisu olisi lyhentää kansanedustajien lomapäivät meidän tavisten lomatasolle. Siinä olisi samat henkilöstökulut, mutta tuottavuus olisi suurempi eli lakeja syntyisi tietysti enemmän. Silloin voisi syntyä lisää menojakin tai ehkä päinvastoin säästöjä.
Köyhä kansa voi olla huoleton. Kansan edustajat ovat taas Eduskuntatalossa (ainakin Eduskuntatalon kahvilassa, valiokunnassa, ryhmähuoneessa, kirjastossa tai omassa työhuoneessaan) keksimässä uusia lakeja tai estämässä niiden säätämistä. Edessä on työntäyteinen 4,5 kk. Sitten kesäkuun lopulla koittaa ansaittu kesäloma. Se on hieman pidempi kuin meillä taviksilla eli 76 kalenteripäivää eli 2,5 kk. Syksyllä hommia on vajaa 4 kk. Syksyllä on työnteko raskasta myös pimeyden takia. Sen jälkeen on edustajilla taas 45 päivän lomaa eli 1,5 kk. Työpäiviksi muutettuna kansanedustajilla on kaikenkaikkiaan 85 lomapäivää
Ensimmäisiä asioita Eduskunnassa on työurien pidentäminen. Ehdottaisinkin, että eläkeikää nostettaisiin 68 vuoteen, Samalla työntekijöiden lomat voitaisiin mitoittaa kansanedustajien lomien mittaisiseksi. Kun nyt työntekijällä on 30 tai 38 päivää lomaa eli 6-7 viikkoa, olisi tulevaisuuudessa lomapäiviä samaiset 85. Se tekee yhteensä 17 viikkoa. Kesällä voisi pitää lomaa kesäkuusta elokuun loppuun. Siitä jäisi kivasti kolme viikkoa joululomaksi ja pari viikkoa hiihto-/pääsiäislomaksi.
Tällä ehdotuksella olisi erittäin suotuisat työllisyysvaikutukset. Mikäli 2 miljoonaa ihmistä lomailisi vuodessa 10 viikkoa enemmän kuin nykyisin, tarvittaisiin 571.000 työntekijää lomatuuraajiksi. Pulmana on toki, kuka maksaa viulut eli palkan. Jos palkkakulut olisivat 40.000 € henkilöltä vuodessa, tarvittaisiin 22 miljardia rahaa. Säästöä syntyisi, jos eläkettä alettaisiin maksaa vasta 68 vuotiaana. Kun vuosittain eläkkeelle jaä n. 70.000 ihmistä, olisi työelämässä 350.000 ihmistä enemmän. Mikäli he saisivat eläkettä noin 30.000 €, saataisiin siitä 10 miljardin säästö. Mikäli 200.0000 työttömän työttömyyskorvausten maksusta luovuttaisiin ja keskimääräinen työttömyyskorvaus on. 10.000 €/vuosi/henkilö, saataisiin 2 miljardin säästö. Enää tarvittaisiin 10 miljardia. Voisikohan herra Soros auttaa ?
Toki jos loma-aikaa olisi vain viisi viikkoa enemmän, tämä uudistus toteutuisi ilman lisärahaa. Mutta se ei kylläkään houkuttele tai koukuttele työntekijöitä työskentelemään 68 vuotiaaksi.
Halvempi, joskin kansanedustajille hieman epämukavampi ratkaisu olisi lyhentää kansanedustajien lomapäivät meidän tavisten lomatasolle. Siinä olisi samat henkilöstökulut, mutta tuottavuus olisi suurempi eli lakeja syntyisi tietysti enemmän. Silloin voisi syntyä lisää menojakin tai ehkä päinvastoin säästöjä.
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Hampaiden pesu
Paljon on väännetty kättä oikeasta hampaiden pesun ajankohdasta. Pitääkö hampaat pestä ennen ateriaa vai aterian jälkeen ? Nyt asiaan on saatu ratkaisu. Enää ei tarvitse taittaa peistä kyseisestä asiasta. Olen itsekin ollut hämmentynyt, ristiriitainen, väsynyt, tuskastunut, toivoton ja miltei lopun uupunut. Tuntematon tosiasia on hammaspesun ajankohdan vaikutus henkilökohtaisessa elämässä, ihmisten välillä ja jopa kansojen historiassa.
Hammaspesun ajankohdan ristiriita on ajanut lukuisat ihmiset mielenterveyskriisiin. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään hammaspesun aiheuttamien sisäisten ristiriitojen aiheuttamien henkisen kivun ja särkynyt takia. Resepteillä myönnetyistä masennus- ja mielialalääkkeistä kolme viidesosaa käytetään hammaspesun aiheuttamien ristiriitojen takia. Kelan korvausosastolta kerrotaan, että hammaspesusta johtuvien sairauslomien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Uusimpien tilastojen mukaan hammaspesun ajoituksella on vaikutusta avioeroihin. Ennen kuviteltiin suurten avioerolukujen johtuvan taloudesta, vieraista suhteista tai puolisoiden kasvamisesta eri suuntiin. Ehei ! Tutkimukset kertovat, että 80 prosenttia avioeroista johtuu erilaisesta näkemyksestä hammaspesun ajankohdasta. Sitä ei ole vain osattu tutkimuksissa aiemmin kysyä.
Ammattijärjestöt ovat taittaneet peistä vuosikymmeniä. Puhutaan suureen ääneen palkankorotuksista, tulopoliittisista konaisratkaisuista ja maltillisista palkkaratkaisuista. Tosiasiassa perustava ristiriita työnantajien ja työntekijöiden välillä kulkee hammaspesusta. Kiistaa on soviteltu valtakunnansovittelijan tai jopa pääministerin johdolla. Tulokset ovat olleet laihanlaisia tai ainakin vaihtelevia ja sopimuksia on rustattu milloin minkäkin pituiseksi ajaksi. Lopullinen sopu on kuitenkin kaukana tulevaisuudessa. Presidentti Niinistön kerrotaan harkinneen ilmaisten tekohampaiden hankkimista halpamaista jokaiselle työntekijälle, mutta luopuneen ehdotuksesta suurten amerikkalisten hammastahnayhtiöiden painostuksesta.
Kekkosen ja Fagerholmin äärimmäisen täpärä kisa vuoden 1956 presidentinvaaleissa ratkesi juuri hampaiden pesun ajoituksen. Kekkonen kertoi pesevänsä hampaat aamulla ennen aamupalan kun taas Fagerholm vakuutti pesevänsä hampaansa aamiaisen jälkeen. Ratkaisevan äänen antoi tamperelainen naiskansanedustaja. Samaa asiaa väännettiin Stalinin ja Trotskin välisessä bolshevikkien valtataistelussa. Puhumattakaan Castron ja Kennedyn välisessä Kuuban kriisissä. Julkisuudessa annettiin ymmärtää, että laiva kuljetti ydinohjuksia Kuubaan, mutta tosiasiassa Kennedy olisi halunnut Fidelin pesevän hampaansa samaan aikaan kun hän itse.
Myös Suomen ja Ruotsin urheilukisat, siis yleisurheilu-(Finnkampen) ja hiihtokisat, jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut saivat alkunsa Tahko Pihkalan ja ruotsalaisen urheiluvaikuttajan Leif Svensson-Karlsson-Nilsson-Fredrikson-Eriksonin välisestä kiistasta hammaspesun oikeasta ajoituksesta. Asia on ollut viime vuosiin asti salainen ja selvittämättä, vaikka Suomi voittikin vuonna 1995 Globenissa jääkiekon MM-kisat. Toisaalta edes Suomen salibandy- tai jääpallojoukkueiden rökäletappiot Ruotsille eivät ole saaneet meikäläisiä romahtamaan.
Eu:n erimielisyydet Etelä-Euroopan ja tinkimättömien Pohjoisten maiden välillä ovat tosiasiassa jotain aivan muuta kuin talousriitoja. Kyse on maiden hammaspesuohjeiden pitkään jatkuneesta ristiriidasta. Nyt eteläeurooppalaiset ovat hieman perääntyneet ja sovun uskotaan löytyvän isojen miljardiavustusten(lahjusten) myötä. Timo Soinin innon EU:n hajottamisesta ymmärtää, kun tietää hänen aamuiset hammaspesukantansa. Euroopassa tämä ei ole mitään uutta. Vanhemmat ihmiset muistavat hyvin maanosaamme kiusanneen kolmikymmenvuotisen sodan 1600-luvulta. Silloinhan Habsburgien keisari Filip II ja roomalainen Ferdinand II riitelevät hammaspesun ajoittamisesta. Mukaan saatiin lähes kaikki Euroopan maat Tanskaa ja Ruotsia myöten. Westfalenin rauhassa 1648 sovittiin, että hampaat voi harjata joko ennen tai jälkeen aamiaisen. Tämän epämääräisen päätöksen johdosta Euroopassa on jaksettu riidellä muinakin vuosisatoina.
Nyt asiaan on saatu globaali ja yksimielinen ratkaisu. Se on hyvin yksinkertainen ja looginen. Se on hyväksytty Eu:n direktiivivirastossa, Natossa, YK:n turvallisuusneuvostossa, Maapallon Ilmastokokouksessa, Wadassa(maailman dopingtoimikunta), Vatikaanin tribunaalissa, Elintarvikevirastossa, Julkisen sanan, Finnairin ja Yleisradion hallintoneuvostoissa, Hämeenkyrön Essolla sekä tiettävästi myös Perussuomalaisten Helsingin piirissä (tosin Juha Väätäisen kanta ei ole tiedossa). Tässä se tulee:
"Hampaat kannattaa pestä ennen aamuruokailua, koska silloin hampaat saavat pinnalleen suojakerroksen. Tämä silloin kun hampaat harjataan hammastahnan kanssa. Ilman hammastahnaa hampaiden hartaus kannattaa tehdä aamuruokailun jälkeen. Silloin erilaiset hammaspintaa vaurioittavat entsyymit ja hormoonit eivät pääse tuhoamaan hammaskiillettä."
Joskus asiat näyttävät aivan erilaiselta, kuin mitä ne tosiasiassa ovat. Siksi suosittelen hampaiden pesua silloin kun tuntuu hyvältä tai ainakin kun puolisosi harjaa hampaansa. Mikäli olet varovainen ihminen, kannattaa pestä hampaitaan ennen ja jälkeen aamiaisen. Ja miksei ruokailun aikanakin. Niin, ja pitkin päivää. Silloin voi olla varma, etteivät ristiriidat, sodat ja onnettomuudet johdu sinusta.
Hammaspesun ajankohdan ristiriita on ajanut lukuisat ihmiset mielenterveyskriisiin. Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään hammaspesun aiheuttamien sisäisten ristiriitojen aiheuttamien henkisen kivun ja särkynyt takia. Resepteillä myönnetyistä masennus- ja mielialalääkkeistä kolme viidesosaa käytetään hammaspesun aiheuttamien ristiriitojen takia. Kelan korvausosastolta kerrotaan, että hammaspesusta johtuvien sairauslomien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Uusimpien tilastojen mukaan hammaspesun ajoituksella on vaikutusta avioeroihin. Ennen kuviteltiin suurten avioerolukujen johtuvan taloudesta, vieraista suhteista tai puolisoiden kasvamisesta eri suuntiin. Ehei ! Tutkimukset kertovat, että 80 prosenttia avioeroista johtuu erilaisesta näkemyksestä hammaspesun ajankohdasta. Sitä ei ole vain osattu tutkimuksissa aiemmin kysyä.
Ammattijärjestöt ovat taittaneet peistä vuosikymmeniä. Puhutaan suureen ääneen palkankorotuksista, tulopoliittisista konaisratkaisuista ja maltillisista palkkaratkaisuista. Tosiasiassa perustava ristiriita työnantajien ja työntekijöiden välillä kulkee hammaspesusta. Kiistaa on soviteltu valtakunnansovittelijan tai jopa pääministerin johdolla. Tulokset ovat olleet laihanlaisia tai ainakin vaihtelevia ja sopimuksia on rustattu milloin minkäkin pituiseksi ajaksi. Lopullinen sopu on kuitenkin kaukana tulevaisuudessa. Presidentti Niinistön kerrotaan harkinneen ilmaisten tekohampaiden hankkimista halpamaista jokaiselle työntekijälle, mutta luopuneen ehdotuksesta suurten amerikkalisten hammastahnayhtiöiden painostuksesta.
Kekkosen ja Fagerholmin äärimmäisen täpärä kisa vuoden 1956 presidentinvaaleissa ratkesi juuri hampaiden pesun ajoituksen. Kekkonen kertoi pesevänsä hampaat aamulla ennen aamupalan kun taas Fagerholm vakuutti pesevänsä hampaansa aamiaisen jälkeen. Ratkaisevan äänen antoi tamperelainen naiskansanedustaja. Samaa asiaa väännettiin Stalinin ja Trotskin välisessä bolshevikkien valtataistelussa. Puhumattakaan Castron ja Kennedyn välisessä Kuuban kriisissä. Julkisuudessa annettiin ymmärtää, että laiva kuljetti ydinohjuksia Kuubaan, mutta tosiasiassa Kennedy olisi halunnut Fidelin pesevän hampaansa samaan aikaan kun hän itse.
Myös Suomen ja Ruotsin urheilukisat, siis yleisurheilu-(Finnkampen) ja hiihtokisat, jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut saivat alkunsa Tahko Pihkalan ja ruotsalaisen urheiluvaikuttajan Leif Svensson-Karlsson-Nilsson-Fredrikson-Eriksonin välisestä kiistasta hammaspesun oikeasta ajoituksesta. Asia on ollut viime vuosiin asti salainen ja selvittämättä, vaikka Suomi voittikin vuonna 1995 Globenissa jääkiekon MM-kisat. Toisaalta edes Suomen salibandy- tai jääpallojoukkueiden rökäletappiot Ruotsille eivät ole saaneet meikäläisiä romahtamaan.
Eu:n erimielisyydet Etelä-Euroopan ja tinkimättömien Pohjoisten maiden välillä ovat tosiasiassa jotain aivan muuta kuin talousriitoja. Kyse on maiden hammaspesuohjeiden pitkään jatkuneesta ristiriidasta. Nyt eteläeurooppalaiset ovat hieman perääntyneet ja sovun uskotaan löytyvän isojen miljardiavustusten(lahjusten) myötä. Timo Soinin innon EU:n hajottamisesta ymmärtää, kun tietää hänen aamuiset hammaspesukantansa. Euroopassa tämä ei ole mitään uutta. Vanhemmat ihmiset muistavat hyvin maanosaamme kiusanneen kolmikymmenvuotisen sodan 1600-luvulta. Silloinhan Habsburgien keisari Filip II ja roomalainen Ferdinand II riitelevät hammaspesun ajoittamisesta. Mukaan saatiin lähes kaikki Euroopan maat Tanskaa ja Ruotsia myöten. Westfalenin rauhassa 1648 sovittiin, että hampaat voi harjata joko ennen tai jälkeen aamiaisen. Tämän epämääräisen päätöksen johdosta Euroopassa on jaksettu riidellä muinakin vuosisatoina.
Nyt asiaan on saatu globaali ja yksimielinen ratkaisu. Se on hyvin yksinkertainen ja looginen. Se on hyväksytty Eu:n direktiivivirastossa, Natossa, YK:n turvallisuusneuvostossa, Maapallon Ilmastokokouksessa, Wadassa(maailman dopingtoimikunta), Vatikaanin tribunaalissa, Elintarvikevirastossa, Julkisen sanan, Finnairin ja Yleisradion hallintoneuvostoissa, Hämeenkyrön Essolla sekä tiettävästi myös Perussuomalaisten Helsingin piirissä (tosin Juha Väätäisen kanta ei ole tiedossa). Tässä se tulee:
"Hampaat kannattaa pestä ennen aamuruokailua, koska silloin hampaat saavat pinnalleen suojakerroksen. Tämä silloin kun hampaat harjataan hammastahnan kanssa. Ilman hammastahnaa hampaiden hartaus kannattaa tehdä aamuruokailun jälkeen. Silloin erilaiset hammaspintaa vaurioittavat entsyymit ja hormoonit eivät pääse tuhoamaan hammaskiillettä."
Joskus asiat näyttävät aivan erilaiselta, kuin mitä ne tosiasiassa ovat. Siksi suosittelen hampaiden pesua silloin kun tuntuu hyvältä tai ainakin kun puolisosi harjaa hampaansa. Mikäli olet varovainen ihminen, kannattaa pestä hampaitaan ennen ja jälkeen aamiaisen. Ja miksei ruokailun aikanakin. Niin, ja pitkin päivää. Silloin voi olla varma, etteivät ristiriidat, sodat ja onnettomuudet johdu sinusta.
lauantai 2. helmikuuta 2013
Fur
Teeman perjantaileffa Fur jäi mieleen ja kaivelemaan. Porvarillisen perheen tytär (Nicole Kidman) toimii valokuvaajamiehensä avustajana ja tukena. Salaisuuksia kerrotaan ja pian nainen alkaa osoittaa kiinnostusta poikkeavuuksia kohtaan. Hän tutustuu talon yläkerrassa asuvaan täyskarvaiseen mieheen. Hänen myöhään tulee tutuksi pieniä ihmisiä , isoja ihmisiä, seksuaalisia hahmoja jne. Nainen yrittää saada miehensä ja lapsensa mukaan tähän elämään. Lopulta karvainen keuhkovaivoista kärsivä mies saa naisen, mutta hukuttautuu kuoleman sairaana. Nainen jättää perheensä ja ryhtyy valokuvaajaksi. Kuva alkaa jä päättyy naturistileirille, jonne nainen uskaltautuu alastomana.
Itsensä jäi mietityttämään elokuvan teema, erilaisten ihmisten, salaisuuksien ja pelkojen kohtaaminen ja siihen liittyvä jännitys. Erilaisia ihmisiä oli paljon, muttei yhtään mustaa tai eri rotuista. Ilmassa oli seksuaalista väreilyä ja salaisuuksien jännitystä, muttei kuitenkaan mitään selvyyttä. Nainen rakasti miestään, mutta hetkessä tunnusti rakkauttaan myös karvaiselle miehelle. Ilmeisesti hän rakasti toista miestä, koska tämä hyväksyi erilaisuuden. Toinen tytär oli kiinnostunut erilaisuudesta toinen torjui erilaisuuden. Nainen ei ollut itse kovin läheinen lapsilleen. Lopulta nainen valitsi erilaisuuden ja jätti perheen.
En tiedä oliko elokuvan monimuotoisuus liian iso kakku tekijöilleen. Siksi monta asiaa jäi ilmaan. Siinä on ehkä myös elokuvan kiehtovuus.
Itsensä jäi mietityttämään elokuvan teema, erilaisten ihmisten, salaisuuksien ja pelkojen kohtaaminen ja siihen liittyvä jännitys. Erilaisia ihmisiä oli paljon, muttei yhtään mustaa tai eri rotuista. Ilmassa oli seksuaalista väreilyä ja salaisuuksien jännitystä, muttei kuitenkaan mitään selvyyttä. Nainen rakasti miestään, mutta hetkessä tunnusti rakkauttaan myös karvaiselle miehelle. Ilmeisesti hän rakasti toista miestä, koska tämä hyväksyi erilaisuuden. Toinen tytär oli kiinnostunut erilaisuudesta toinen torjui erilaisuuden. Nainen ei ollut itse kovin läheinen lapsilleen. Lopulta nainen valitsi erilaisuuden ja jätti perheen.
En tiedä oliko elokuvan monimuotoisuus liian iso kakku tekijöilleen. Siksi monta asiaa jäi ilmaan. Siinä on ehkä myös elokuvan kiehtovuus.
perjantai 1. helmikuuta 2013
Panoautomaatti
Vihdoinkin saadaan Pano Oton kaveriksi. Uutiset kertovat, että Panoautomaatti on tulossa. Olen jo vuosikymmenen ajan ihmetellyt miksei mikään pankki tai pankit yhdessä tuota Panoautomaattia. Eli automaattia , joka ottaa vastaan rahaa. Nyt se on tulossa. Jos käsissä on vaikka käteiskaupan takia rahaa yli tarpeen, se pitää viedä pankkiin, jotta raha menisi tilille. Useimmi asia on tietysti toisinpäin, mutta joskus on rahaa myös taskussa. Joku voi tietysti ajatella, että harmaata taloutta tuetaa. Voihan sen ajatella niinkin. Mutta tässä ovat toiminnot, joita ihminen tarvitsee omassa elämässään. Automaatti hoitaa asian. Pankkeja on alkanut kiinnostaa myös rahan saaminen taskuista. Hyvä Hyvä ! Kannatan tätä asiaa lämpimästi, vaikken voi tunnustaa olevan varakas. Kyse on enemmänkin oman elämän hoitamisesta omana aikana.
1399
Tämä on 1399. kirjoitus blogissani.
Käyn ranskan alkeiskurssilla. Yritän päntätä lukuja ranskaksi. Ne ovat helppoja tähän verrattuna. Tuhanneskolmassadasyhdeksäskymmenesyhdeksäs. Suomen kielikö helppoa ? Tästä saan varmasti motivaatiota ranskan kielen harrastukseeni. Une mile trois cent quatre-vingt-dix-neuf ! Onko se helpompaa ? Ehkäpä.
Käyn ranskan alkeiskurssilla. Yritän päntätä lukuja ranskaksi. Ne ovat helppoja tähän verrattuna. Tuhanneskolmassadasyhdeksäskymmenesyhdeksäs. Suomen kielikö helppoa ? Tästä saan varmasti motivaatiota ranskan kielen harrastukseeni. Une mile trois cent quatre-vingt-dix-neuf ! Onko se helpompaa ? Ehkäpä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)