Tästä osoitteesta minut löytää jatkossa. Tämän myötä 2.580 juttua tuli täyteen ja tässä on se viimeinen.
Näkemisiin !
tiistai 30. kesäkuuta 2015
Jäähyväisten aika
On jäähyväisten aika. Puutarhakatu on tullut tiensä päähän. Tänään kesäkuun 30. päivänä sanon jäähyväiset tälle paikalle. Kirjoittelu alkoi viisi vuotta sitten. Silloin en ajatellut kirjoittaa joka päivä useita juttuja. Kirjoituksia on kertynyt 2.579. Kävijöitä on ollut yhteensä 82.744 (tähän hetkeen mennessä). Se tarkoittaa 45 lukijaa päivittäin. Mukana on myös joukko robotteja, jotkä käyvät rummuttamassa blogillani messeviä kävijälukuja.
Kirjoittaminen on ollut hauskaa. Se on elvyttänyt kirjoitustaitoani ja lauserakenteita. Olen oppinut monia asioita Suomen kielestä. Se ei ole ollut koskaan vahvoja puoliani. Mutta rikas tämä meidän kielemme on. Lisäksi olen löytänyt jotain oman tyylini tapaista. Sekoitan asiaa ja asiattomuuksia, faktaa ja fiktiota, totuutta ja tarua. Tämä siksi, että ihmisen päässä liikkuu valtaisa määrä tietoa ja tarinoita. Niiden totuudellisuudesta on mahdotonta saada varmuutta. Ihmisen pitää olla tarkkana ja hereillä pystyäkseen edes lähimain selvittämään mikä on totta ja mikä tarinaa. Haluan pitää lukijani hereillä juuri tämän asian takia. Välillä kirjoitan tosissani koko jutun, välillä kirjoitan potaskaa koko jutun. Usein kirjoita molempia. Välillä jutut ovat lapsellisia. Välillä vakavia. Kirjoittajalle se pitää aivot notkeana ja huumorin pinnassa. Vakavatkin asiat voi nähdä humoristisesti. Meidän elämämme on kovin rationaalista. Joskus jopa tosikkomaisen vakavaa. Samalla se on myös koomista. Sen huomaa, kun ottaa pari askelta kauemmas omasta elämästään.
Tänään kirjoitan viimeiset juttuni tähän Puutarhakatu-blogiin. Siirryn huomisesta alkaen kirjoittamaan Puistokatu-nimistä blogioa. Se löytyy osoitteesta jormamertanen@blogspot.com. Sama sekoitus tulee jatkumaan. Mihin sitä pääsisi omista piintyneistä tavoistaan.
Kiitos lukijat ! On jännittävää kirjoittaa eetteriin ihmisille, joita ei tiedä. Osa on varmasti tuttuja ja osa tuntemattomia. Homma jatkuu, maisemat vaihtuvat. Silti on hieman haikea olo.
Kirjoittaminen on ollut hauskaa. Se on elvyttänyt kirjoitustaitoani ja lauserakenteita. Olen oppinut monia asioita Suomen kielestä. Se ei ole ollut koskaan vahvoja puoliani. Mutta rikas tämä meidän kielemme on. Lisäksi olen löytänyt jotain oman tyylini tapaista. Sekoitan asiaa ja asiattomuuksia, faktaa ja fiktiota, totuutta ja tarua. Tämä siksi, että ihmisen päässä liikkuu valtaisa määrä tietoa ja tarinoita. Niiden totuudellisuudesta on mahdotonta saada varmuutta. Ihmisen pitää olla tarkkana ja hereillä pystyäkseen edes lähimain selvittämään mikä on totta ja mikä tarinaa. Haluan pitää lukijani hereillä juuri tämän asian takia. Välillä kirjoitan tosissani koko jutun, välillä kirjoitan potaskaa koko jutun. Usein kirjoita molempia. Välillä jutut ovat lapsellisia. Välillä vakavia. Kirjoittajalle se pitää aivot notkeana ja huumorin pinnassa. Vakavatkin asiat voi nähdä humoristisesti. Meidän elämämme on kovin rationaalista. Joskus jopa tosikkomaisen vakavaa. Samalla se on myös koomista. Sen huomaa, kun ottaa pari askelta kauemmas omasta elämästään.
Tänään kirjoitan viimeiset juttuni tähän Puutarhakatu-blogiin. Siirryn huomisesta alkaen kirjoittamaan Puistokatu-nimistä blogioa. Se löytyy osoitteesta jormamertanen@blogspot.com. Sama sekoitus tulee jatkumaan. Mihin sitä pääsisi omista piintyneistä tavoistaan.
Kiitos lukijat ! On jännittävää kirjoittaa eetteriin ihmisille, joita ei tiedä. Osa on varmasti tuttuja ja osa tuntemattomia. Homma jatkuu, maisemat vaihtuvat. Silti on hieman haikea olo.
maanantai 29. kesäkuuta 2015
Kreikka solmussa
Olen yrittänyt seurata silmä ja korva tarkkana Kreikan tilannetta ja velkaneuvotteluja. Huonolla menestyksellä. En enää ymmärrä mitä Kreikka haluaa. Onko tämä tiedotussotaa vai kamppailua viimeisestä oljenkorresta ? Huonosti käy, mutta koetetaan välttää kaikkein pahin. Oletan, että se haluaisi velkojen anteeksiantoa ilman mitään muutoksia yhteiskunnassa. Se on mahdotonta. Jos maalla on yli 300 miljardia velkaa, ei totaalista armahdusta velkojilta voi tulla vaikka Euroopan yhteisö ja keskuspankki haluavat pitää Kreikan mukana vaikka hinta olisi liian kallis. Onko niin, että pääministeri Tsipras tietää tämän ja venkoilee loputtomasti vai haluaako hän saada kansan mielipiteen, jolloin vastuu siirtyy muille ? Syriza on ajanut myös itsensä löysään hirteen. Se on luvannut kansalle tiettyjä parannuksia, mutta koko konkurssin toivottomuus on paljastanut heille. Yritetään pelastaa omat kasvot. Omituiselta kuullosti Tsiprasin puhe kansalle, jossa hän totesi EKP:n päätöksen johtaneen siihen, että pankit ovat nyt kiinni. Tosiasiassa EKP jatkaa pankkien hätärahoitusta edelleen normaalilla tasolla. EKP ei kuitenkaan enää korota sitä määrärahaa vaikka pankit sellaista tarvitsisivat käveisvarojen joukkopaon takia. Nyt kuitenkin näyttää erityisen huonolta kreikkalaisten näkökulmasta. Euroopassa Tsipras on vaikuttanut pikkupijalta, joka on saanut aina liian vähän viikkorahaa. Loputon kiukuttelija. Nykyisten raippojen ja rajoitusten lisäksi edessä on piinaavia vuosia tai täysromahdus, joka voi johtaa väkivaltaan ja oman käden oikeuteen. Silloin sotilaat ottavat vallan. Sotilasjuntta luopui vallasta Kreikassa 70-luvun puolivälissä.
Meidän tavallisten kansalaiiten näkökulmasta näyttää turnauskestävyys loppuvan. Yhä useampi Euroopassa haluaisi hylätä Kreikan ja antaa sen vaipua omaan kurjuuteensa. Monet ajattelevat myös Kreikassa näin. Jos tämä jahkaaminen jatkuu, Kreikkaan matkustetaan vähemmän. Sen sijaan, jos Kreikka ajautuu konkurssiin ja oman onnensa nojaan, hintataso putoaa niin alas, että matkailukiinnostus alkavat jonkun ajan kuluttua nousemaan. Se ei kuitenkaan kata valtion vastuita edes arkipäivän asioiden osalta, puhumattakaan jättivelkoja muille velkojille.
Lähes jokaisella maalla on valtion velkaa. Suomen velka on sata miljardia. Jotta maa pystyisi maksamaan velkojaan tarvitaan kansantalouden kasvua. Valtion pitää siinä ohessa tehdä plusmerkkisiä budjetteja. Nyt Suomessa ollaan aikeissa tehdä niin. Kun Kreikan velka on moninkertainen ja kansantalous ajautunut miinusmerkkiseksi, pitäisi löytää kansantalouden kasvua tuottavia elementtejä. Se tarkoittaa monenlaisia muutoksia, joista kreikkalaisten itse pitäisi tehdä päätöksiä. Niiden pitäisi vakuuttaa velkojia ja kumppanimaita. Nyt näyttää siltä, että Kreikan rimpuilu johtaa päivä päivältä huonompaan suuntaa eli köyhtymiseen ja velkojan kasvuun. Kuka haluaa tällaista ? Ymmärrän, että vallassaolijat haluavat esittää asian toisin, mutta realiteetit ovat heidänkin tiedossaan. Loputtoman pelaamisen seurauksena ei tule luottamusta tai ratkaisuehdotuksia. Todennäköisesti Kreikan on vaihdettava johtoa.
Meidän tavallisten kansalaiiten näkökulmasta näyttää turnauskestävyys loppuvan. Yhä useampi Euroopassa haluaisi hylätä Kreikan ja antaa sen vaipua omaan kurjuuteensa. Monet ajattelevat myös Kreikassa näin. Jos tämä jahkaaminen jatkuu, Kreikkaan matkustetaan vähemmän. Sen sijaan, jos Kreikka ajautuu konkurssiin ja oman onnensa nojaan, hintataso putoaa niin alas, että matkailukiinnostus alkavat jonkun ajan kuluttua nousemaan. Se ei kuitenkaan kata valtion vastuita edes arkipäivän asioiden osalta, puhumattakaan jättivelkoja muille velkojille.
Lähes jokaisella maalla on valtion velkaa. Suomen velka on sata miljardia. Jotta maa pystyisi maksamaan velkojaan tarvitaan kansantalouden kasvua. Valtion pitää siinä ohessa tehdä plusmerkkisiä budjetteja. Nyt Suomessa ollaan aikeissa tehdä niin. Kun Kreikan velka on moninkertainen ja kansantalous ajautunut miinusmerkkiseksi, pitäisi löytää kansantalouden kasvua tuottavia elementtejä. Se tarkoittaa monenlaisia muutoksia, joista kreikkalaisten itse pitäisi tehdä päätöksiä. Niiden pitäisi vakuuttaa velkojia ja kumppanimaita. Nyt näyttää siltä, että Kreikan rimpuilu johtaa päivä päivältä huonompaan suuntaa eli köyhtymiseen ja velkojan kasvuun. Kuka haluaa tällaista ? Ymmärrän, että vallassaolijat haluavat esittää asian toisin, mutta realiteetit ovat heidänkin tiedossaan. Loputtoman pelaamisen seurauksena ei tule luottamusta tai ratkaisuehdotuksia. Todennäköisesti Kreikan on vaihdettava johtoa.
Eduskunta kesälomalle
Tiistaina eduskunta kokoontuu viimeiseen täysistuntoon ennen kesälomaa. Loma on sopivan pitkä, sillä syksyn ensimmäinen täysistunto on syyskuun 8. päivänä. Hallitushan on kovasti patistanut duunareita pidentämään työaikaa keskimäärin pari tuntia/viikko eli 21 työpäivää. Eduskunnassa tällaisia supistuksia ei olla tekemässä, sillä eduskunnan työ on rankkaa ja loman on oltava riittävän pitkä.
Kansanedustajien työ ei ole lomailua edes kesäaikana. Monilla puolueilla on kesäkokouksia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamenttikokous on Suomessa. Sinne osallistuu 6 kansanedustajaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta osallistuu kokonaisuudessaan Porissa Suomi Areena-keskusteluun. Ajankohta taitaa olla Porin Jazzien tienoilla. Eikä tässä kaikki: eduskunnan maatalousvaliokunta osallistuu Farmari-messuille.
Rankkaa on kansanedustajien homma kesälläkin. Toista se on tavallisilla duunareilla. Makoillaan sohvalla ja odottellaan helteiden alkamista.
Kansanedustajien työ ei ole lomailua edes kesäaikana. Monilla puolueilla on kesäkokouksia. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamenttikokous on Suomessa. Sinne osallistuu 6 kansanedustajaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta osallistuu kokonaisuudessaan Porissa Suomi Areena-keskusteluun. Ajankohta taitaa olla Porin Jazzien tienoilla. Eikä tässä kaikki: eduskunnan maatalousvaliokunta osallistuu Farmari-messuille.
Rankkaa on kansanedustajien homma kesälläkin. Toista se on tavallisilla duunareilla. Makoillaan sohvalla ja odottellaan helteiden alkamista.
Pihtiputaan keihäs (-karnevaalit)
Pihtiputaalla heitettiin perinteiset keihäskarnevaalit. Kisoista muodostui tynkäkisat, koska Suomen parhaat; Pitkämäki, Ruuskanen ja Wirkkala loistivat poissaolollaan. Aiemmin Pihtiputaalla on valittu miesten keihään edustajia tärkeisiin kisoihin. Nyt Pekingiin on jo valittu Ruuskanen ja Pitkämäki. Kolmannen edustajan karsintaa ei haluttu tehdä Pihtiputaalla. Värittömän kisan voitti Ari Mannio muutaman sentin yli kahdeksankymmentä metriä kantaneella heitolla.
Väriä löytyy jatkokommenttien puolelta. Menneisyyden mestariheittäjä Seppo Räty kimmastui huippuheittäjien poisjäänneistä. Pihtiputaalle on yleensä kokoonnuttu myös, jotta nuorempi väki pääsee kilpailemaan mestareiden kanssa. Starttirahoja ei kuitenkaan Pihtiputaalla ole maksettu huippuheittäjille. Ilmeisesti huippuja kiinnostavat vain Timanttiliigan ja Eliittikisojen rahat. Toki jollakin heittäjienkin on elettävä. Näin Räty. Pitkämäki ei jää pekkaa pahemmaksi kommenteissaan. Tylysti hän muistelee Rädyn olleen monena vuonna katsomossa aurinkolasit päässä, kun hän juniorina osallistui Pihtiputaan kisoihin.
Hieman naurattaa koko Pihtipudas ja keihäskarnevaalit. Mutta toisaalta keihäänheitto on ainoa laji, jossa suomipojat ovat maailman huippua (jos ei lasketa pesäpalloa ja formulaa). Menestyksen perimiseksi tarvitaan paikkoja, joissa nuori polvi voi tavata maailman huippuja ja vertailla tekemisiään mestareiden tasoon. Siinä mielessä Pihtipudas on huippu-urheilijansa ansainnut.
Väriä löytyy jatkokommenttien puolelta. Menneisyyden mestariheittäjä Seppo Räty kimmastui huippuheittäjien poisjäänneistä. Pihtiputaalle on yleensä kokoonnuttu myös, jotta nuorempi väki pääsee kilpailemaan mestareiden kanssa. Starttirahoja ei kuitenkaan Pihtiputaalla ole maksettu huippuheittäjille. Ilmeisesti huippuja kiinnostavat vain Timanttiliigan ja Eliittikisojen rahat. Toki jollakin heittäjienkin on elettävä. Näin Räty. Pitkämäki ei jää pekkaa pahemmaksi kommenteissaan. Tylysti hän muistelee Rädyn olleen monena vuonna katsomossa aurinkolasit päässä, kun hän juniorina osallistui Pihtiputaan kisoihin.
Hieman naurattaa koko Pihtipudas ja keihäskarnevaalit. Mutta toisaalta keihäänheitto on ainoa laji, jossa suomipojat ovat maailman huippua (jos ei lasketa pesäpalloa ja formulaa). Menestyksen perimiseksi tarvitaan paikkoja, joissa nuori polvi voi tavata maailman huippuja ja vertailla tekemisiään mestareiden tasoon. Siinä mielessä Pihtipudas on huippu-urheilijansa ansainnut.
lauantai 27. kesäkuuta 2015
Katuvalle veronalennuksia
Hallitus haluaa kotiuttaa laittomasti maahan vietyjä rahoja. Veroparatiiseihin siirrettyjä rahoja yritetään saada takaisin kotimaahan tarjoamalla katuvalle verohelpotusta. Jos esimerkiksi miljoona euroa Cayman-saarille vienyt henkilö olisi joutunut maksamaan 29 % veroa eli 290.000 €, voisi hän tunnustuksen, katumuksen ja rahojen palauttamisen yhteydessä päästä selvästi halvemmalla.
Hyvää tarkoittava hanke uhkaa kuitenkin vesittyä jo alkuunsa. Nyt myös kunnolliset rikkaat kroisokset ovat huomanneet porsaanreiän ja alkaneet siirtämään rahaa veroparatiiseihin. Sen jälkeen vilpitön tunnustus, katumus ja veromäärä pienenee.
Myös palkansaajajärjestöt ovat ehdottamassa työnantajille, että palkkaa voitaisiin laskea. Tämän historiallisen ehdotuksen taustalla on verokäytännön muuttuminen. Puolet palkasta maksetaan veroparatiisin tilille. Palkansaaja salaa tämän osan palkasta ja myöhemmin tunnustaa veronkierron. Verottaja ei peri täyttä veroa vaan alennetun katumusveron. Näin työmatrkkinajärjestöt ovat tekemässä historiallisen teon palkansaajien hyväksi. Ja omaksi hyväkseen.
Tutkijat ovat todenneet, että yhteenlaskettu vaikutus pitää valtion verotuottojen tason hieman pienempänä kuin nykyaikana. Kulutukseen tuleva rahamäärä kuitenkin kasvaa ja näin lopputulos on yhteiskuntaa elvyttävä.
Katumusta voitaisiin käyttää reippaammin myös rikoskäsittelyssä. Jos esimerkiksi huumepoliisi Aarnio katuisi tekojaan (mitä ne sitten ovatkaan?), saisi hän vaivaisen viiden vuoden tuomion kymmenen vuoden sijaan ja myyntivoitot pantaisiin tasan valtion ja katuvan kesken. Näin liikkeelle tulisi lisää rahaa ja vankiloissa olisi enemmän tilaa. Vanha sanonta: "Rikos ei kannata" tilalle lanseerataan uusi sanonta: "Rikos ei kannata paljoakaan".
Hyvää tarkoittava hanke uhkaa kuitenkin vesittyä jo alkuunsa. Nyt myös kunnolliset rikkaat kroisokset ovat huomanneet porsaanreiän ja alkaneet siirtämään rahaa veroparatiiseihin. Sen jälkeen vilpitön tunnustus, katumus ja veromäärä pienenee.
Myös palkansaajajärjestöt ovat ehdottamassa työnantajille, että palkkaa voitaisiin laskea. Tämän historiallisen ehdotuksen taustalla on verokäytännön muuttuminen. Puolet palkasta maksetaan veroparatiisin tilille. Palkansaaja salaa tämän osan palkasta ja myöhemmin tunnustaa veronkierron. Verottaja ei peri täyttä veroa vaan alennetun katumusveron. Näin työmatrkkinajärjestöt ovat tekemässä historiallisen teon palkansaajien hyväksi. Ja omaksi hyväkseen.
Tutkijat ovat todenneet, että yhteenlaskettu vaikutus pitää valtion verotuottojen tason hieman pienempänä kuin nykyaikana. Kulutukseen tuleva rahamäärä kuitenkin kasvaa ja näin lopputulos on yhteiskuntaa elvyttävä.
Katumusta voitaisiin käyttää reippaammin myös rikoskäsittelyssä. Jos esimerkiksi huumepoliisi Aarnio katuisi tekojaan (mitä ne sitten ovatkaan?), saisi hän vaivaisen viiden vuoden tuomion kymmenen vuoden sijaan ja myyntivoitot pantaisiin tasan valtion ja katuvan kesken. Näin liikkeelle tulisi lisää rahaa ja vankiloissa olisi enemmän tilaa. Vanha sanonta: "Rikos ei kannata" tilalle lanseerataan uusi sanonta: "Rikos ei kannata paljoakaan".
Puistokadusta sanottua
Minulta on usein kysytty, miksi muutan Puistokadulle tutulta Puutarhakadulta. Siihen on helppo vastata. Aistillisuuden takia. Puhtaasti aistillisista syistä.
Puistokatu, tuo tulevaisuuden romantillinen bulevardi on ollut mielessäni jo pitkään. Puistokatu tunnetaan hienosta menneisyydestään ja arvaamattomasta tulevaisuudesta. Kadun jälkiä on seurattu pitkälle muistikuviin, mielikuviin, valokuviin ja elokuviin. Historia on jättänyt jälkeensä lukuisa sanontoja, joissa Puistokadun ylevät ominaisuudet tulevat vääjäämättä esiin. Tänä päivänä Puistokatu on ihmisten huulilla juuri tuttujen sanontojen takia. Vaikea löytää kahta ihmistä, joille nämä sanonnat eivät olisi tuttuja.
Onni yksillä, Puistokatu kaikilla.
Parempi Puistokatu pivossa, kuin kymmenen oksilla.
Puistokatu paranee, kun väki vähenee.
Aikainen lintu Puistokadun löytää.
Paistaa se päivä Puistokadullekin.
Vesi vanhin voitehista, Puistokatu parantajista.
Hiljaisissa Puistokadun vesissä ne isoimmat kalat kutee.
Takuulla, sanoi Puistokadun likka.
Kohtuus kaikessa, Puistokatu päivässä.
Lyhyestä Puistokatu kaunis.
Huh hellettä, sanoi Puistokatu pakkasella.
Jos ei sauna, viina ja Puistokatu paranna, tauti on kuolemaksi.
Antaa vaan tulla lunta Puistokadun tupaan.
Tässä hienoja syitä muuttaa Puistokadulle. Näen myös mielessäni kasan optioita, joita uusi ympäristö tarjoaa. Niitä ovat puhdas ilma, painostava ilma, huono ilma ja raskas ilma. Kauniista ilmasta puhumattakaan. Muitakin syitä löytyy, mutta niistä heinäkuun 1. päivästä lähtioen paikan päällä. Nähdään siellä. Ja osoitehan on jormamertanen.blogspot.com.
Puistokatu, tuo tulevaisuuden romantillinen bulevardi on ollut mielessäni jo pitkään. Puistokatu tunnetaan hienosta menneisyydestään ja arvaamattomasta tulevaisuudesta. Kadun jälkiä on seurattu pitkälle muistikuviin, mielikuviin, valokuviin ja elokuviin. Historia on jättänyt jälkeensä lukuisa sanontoja, joissa Puistokadun ylevät ominaisuudet tulevat vääjäämättä esiin. Tänä päivänä Puistokatu on ihmisten huulilla juuri tuttujen sanontojen takia. Vaikea löytää kahta ihmistä, joille nämä sanonnat eivät olisi tuttuja.
Onni yksillä, Puistokatu kaikilla.
Parempi Puistokatu pivossa, kuin kymmenen oksilla.
Puistokatu paranee, kun väki vähenee.
Aikainen lintu Puistokadun löytää.
Paistaa se päivä Puistokadullekin.
Vesi vanhin voitehista, Puistokatu parantajista.
Hiljaisissa Puistokadun vesissä ne isoimmat kalat kutee.
Takuulla, sanoi Puistokadun likka.
Kohtuus kaikessa, Puistokatu päivässä.
Lyhyestä Puistokatu kaunis.
Huh hellettä, sanoi Puistokatu pakkasella.
Jos ei sauna, viina ja Puistokatu paranna, tauti on kuolemaksi.
Antaa vaan tulla lunta Puistokadun tupaan.
Tässä hienoja syitä muuttaa Puistokadulle. Näen myös mielessäni kasan optioita, joita uusi ympäristö tarjoaa. Niitä ovat puhdas ilma, painostava ilma, huono ilma ja raskas ilma. Kauniista ilmasta puhumattakaan. Muitakin syitä löytyy, mutta niistä heinäkuun 1. päivästä lähtioen paikan päällä. Nähdään siellä. Ja osoitehan on jormamertanen.blogspot.com.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)